Muistan ne joulut, kun istuin kynttilänvalossa keittiön pöydän ääressä. Edessäni oli pitkä lista joululeivonnaisia, ruokia ja muistettavia asioita – ja täydellisen epätäydellinen tunne. Miksi joulu, tuo juhlista lämpimin, muuttui niin helposti suorittamiseksi?

Joulu: Mitä jos vähemmän onkin enemmän?

Halusin miellyttää kaikkia. Pöydässä piti olla mummon tortut, hernemuhennos, lipeäkala ja vähintään kymmenen sortin sillibuffet (ja minä en edes välitä sillistä tai lipeäkalasta). Jouluna ruoka ei ole vain ruokaa, vaan osa perhehistorian jatkumoa – jokainen maku tuo mieleen muistoja ja hetkiä rakkaiden kanssa. Jokaisen vieraan oli saatava juuri se yksi asia, joka teki heidän joulustaan täydellisen. Ja minä – luonnollisesti kiireisenä keittiön puolella – olin valmis uhraamaan yöuneni ja mielenterveyteni, jotta kaikki olisi täydellistä.

Mutta missä olin minä kaiken tämän keskellä?

Olin oman (ja muiden) jouluni pomo, kokki ja tarjoilutiimi. Pöydän ääressä kaikki muut olivat kylläisiä ja tyytyväisiä, mutta illan päätteeksi olin aivan loppu – kuin kynttilä, joka on palanut aivan liian kauan. Kaadoin jouluni muiden kuppiin, mutta oma maljani pysyi tyhjänä.

Muutos alkoi oivalluksesta

Entä jos joulu ei olekaan pelkästään muiden muistojen rakentamista? Mitä jos minäkin olen joulun arvoinen?

Viime vuosina olen oppinut antamaan tilaa itselleni. En ole unohtanut perinteitä, mutta en enää anna niiden määrittää koko joulua. Olen löytänyt ilon pienistä hetkistä. Joulu alkaa minulle jo joulukuun ensimmäisenä, joskus jopa aikaisemmin. Pikkujoulut perheen kesken, lasten kanssa leivottavat piparkakut ja karamellien makea tuoksu keittiössä – ne ovat asioita, jotka tekevät joulustani (sen odotuksesta) erityisen.

Olen myös oppinut, että vähempi on usein enemmän. Ei jokaisen joulupöydän tarvitse näyttää siltä kuin se olisi suoraan lifestyle-lehden kannesta. Yksi täydellinen resepti, kuten nämä valkosuklaa-pistaasipähkinäkeksit, voi tehdä suuremman vaikutuksen kuin kymmenet monimutkaiset leipomukset. Ja mikä parasta – näiden valmistaminen on helppoa, nopeaa ja stressitöntä! (Resepti täällä: Sweet Food O’Mine – Valkosuklaa-pistaasipähkinäkeksit)

Leipominen on minulle yhä tärkeää, aivan kuten se oli mummollenikin. Mutta nykyään teen sitä siksi, että se tuo iloa – ei siksi, että se täyttäisi jonkun toisen odotuksia. Joulupöydästä löytyy perinteitä, mutta ne ovat nyt myös minun näköisiäni.

Mitä jos tänä jouluna…

…kysyisit itseltäsi: kuka päättää, miltä sinun joulusi näyttää?

Voisiko joulu olla vähemmän stressiä ja enemmän lämpöä? Entä jos tänä vuonna jättäisit pois ne uuvuttavat listat ja keskittyisit yhteen asiaan, joka tekee sinut onnelliseksi?

Joulu on juhla rakkaudelle, perinteille ja yhdessäololle – mutta ennen kaikkea se on juhla myös sinulle.

Joten tänä jouluna kaada itsellesi lasi glögiä, tee valkosuklaa-pistaasikeksejä ja hengähdä hetki. Ehkä juuri tänä vuonna vähempi onkin enemmän.