cropped-Ravintoterapeutti-Sari-Spara.jpg

Tacokeitto

Tuntuuko sinusta, että samat ruoat pyrivät lautasella koko ajan ja jotain uutta tekisi mieli? Se tuntuu olevan monen ongelma. Toisaalta, voin sanoa ainakin omakohtaisesta kokemuksesta, että keittiössä irrottelu ei aina ole kovin helppoa, kun vastassa on kaksi teiniä ja yksi hyvin oman arvonsa ja makunsa tunteva viisi vuotias. Auta nimittäin Armias, jos olet sattunut tekemään jotain oman makusi mukaista ruokaa (kvinoaa, linssejä, couscousia, kasviksia jne.) ja nuoret herrat saapuvat kotia. Jo oven avauksella tarkkanenäiset saalistajat haistavat, että jotain hämärää on nyt syntymässä keittiössä. Samalla kun kenkiä riisutaan, kuulen kuinka nenät käyvät ylikierroksilla, niin kuin nenät nyt vain voivat käydä, ja nuuskuttelu jatkuu aina keittiöön saakka.

Miksi aina jotain spesiaaliruokaa?

-Mitä sä nyt taas teet. Taasko jotain spesiaaliruokaa?, käy kysymys ensimmäisenä. Pian seuraa perässä toinen lyömätön lause -Mä en syö!

Hämmentele nyt siinä ihan pokkana kattilallista ja yritä olla vakuuttava, että ei, ei ole mitään erityistä spesiaaliruokaa, kun ihan tavallista ruokaa vain. Ja kyllä, TE SYÖTTE myös, kun olen kerran ruoan tehnyt!

Nassutus jatkuu yleensä sitten seuraavasti:
-Miks sun aina pitää pilata hyvä ruoka jollain tollasella (kvinoa, linssit, couscous, kasvikset jne)?
Johon sitten vastaan yleensä näin:
-Tätähän me ollaan syöty jo vaikka kuinka kauan. Mikä tässä nyt muka on TAAS vikana?

Aikamme jatkettuamme (minä) inttelyä, huomaan, että nuoret herrat ovat jo häipyneet huoneisiinsa ja käyn yksinkeskustelua kattilalle. Hämmentelen keitokseni rauhassa loppuun, pieni ärsytyksen tunne takaraivossa. Tekisivät sitten itse ruokansa, kun ei mikään kelpaa, huokaan, samalla kun nuorin astuu keittiöön.
-Hyi, mikä tuo on, hän sanoo, osoittaessaan korianteria, samalla pureskellen yhtä sen lehdistä. -Laitoitko sitä ruokaan, hän jatkaa!

Hymyilen hänelle leukaperät aavistuksen verran kireinä ja vastaan:
-Ei, en laittanut. Jokainen voi ihan itse lisätä annoksensa päälle.

-Hyvä, se maistuu ihan saippualta!, hän julistaa.

Anna mun kaikki kestää!

Katan pöydän ja nostan keiton pöytään, samalla kun HUUDAN, kaikki syömään. Minuutit kuluvat ja ketään ei näy. Istun yksin pöytään ja kauhon tacokeittoa lautaselle. Vaikka keitto on hyvää, on ruokahalu mennyttä. Kun olen saanut melkein koko lautasellisen syötyä, ilmestyy keittiöön myrtsin näköisiä syöjiä. Happamat ilmeet kasvoillaan he lähestyvät pöytää, kun ensimmäinen huomaa lisukkeet.
-Onko meillä tacoja, kysyy keskimmäinen, toiveikkuutta äänessään.
-Ei, kun tacokeittoa, vastaan.

Taas alkaa tuttu valitusvirsi siitä, kuinka hyvä ruoka pitää pilata jne. En jaksa enää kuunnella, vaan kauhaisen kauhallisen keittoa nuorimmaiselle. Hän on selvästi innoissaan siitä, että saa lisäillä keiton päälle oman valintansa mukaan eri lisukkeita. Siinä syödessäni, huomaan, että poikien lautaset ovat jo tyhjät ja molemmat katselevat tyhjää kattilaa siihen malliin, että lisääkin menisi:
-Mmm.. tää oli hyvää! Onko lisää?
Vastatessani, että ei, kun tässä oli kaikki, alkaa tuttu valitusvirsi:
-Miksi aina pitää tehdä näin vähän ruokaa?

-Anna mun kaikki kestää, huokaisen noustessani!

 

 

Tacokeitto on viikonloppuun sopivaa herkuttelua. Valmistetaan texmexiä vaihteeksi keittolautaselle. Tacokeitto on helppoa ja hyvää syntyy käden käänteessä. Maistuu muuten koko perheelle!

Tacokeitto

4:lle

1 sipuli kuutioituna
1 valkosipulinkynsi murskattuna
2 rkl öljyä
1 rkl tacomaustetta
1 l kanalientä
400 g tomaattimurskaa
400 g riivittyä kanaa
1 limetin mehu
suolaa tarvittaessa
mustapippuria maun mukaan

Tarjoiluun
2 avokadoa viipaloituna
kevätsipulia silputtuna
n. 2 dl cheddarjuustoraastetta
150 g crème fraîche
tortillasipsejä

1.Kuullota sipulikuutiot öljyssä padassa tai kattilassa pehmeiksi.
2.Lisää valkosipuli ja jatka kuullottamista vielä noin muutama minuutti.
3.Lisää pataan tacomauste, kanaliemi, tomaattimurska ja riivitty kana. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia.
4.Mausta keitto limettimehulla sekä suolalla ja pippurilla oman maun mukaan.
5.Annostele keitto lautaselle ja koristele annokset viipaloidulla avokadolla, kevätsipulilla, juustoraasteella, crème fraîchella ja tortillasipseillä.

 

Katso myös tämän nachogratiinin resepti viikonlopun herkutteluun

 

 

 

 

Resepti on aiemmin ilmestynyt Soppakirja-teoksessa.

Kirjaa on saatavilla mm. Adlibriksestä.

Suora linkki <tässä>

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Join the Conversation

  1. Toi on niin totta ja kuulostaa kun mä oisin sä 😀 Tuo tacokeitto on muuten meilläkin sellaista, että kattila tyhjenee aika yksikön. Todella herkullista.

    Aurinkoa viikkoon Sari & perhe

    1. Sweet Food O´Mine Author says:

      Hehe 🙂 Tällaista tää on!
      Ooi, kiitos.

      Samoin sinne ystäväiseni <3

Close
Sweet Food O`Mine © Copyright 2022. All rights reserved.
Close