Puhdas pöytä, iloinen puheen sorina ja syömisen äänet. Olemme juuri saapuneet Brondaan. Mutta ennen kuin päästään pitkän päivän iltaan, peruutetaan hieman taaksepäin.
Siitä on aikaa enemmän kuin kaksi vuotta, kun minä ja mieheni olemme saaneet istua rauhassa pelkästään me kaksi syömään. Yleensä ruokailutilanteet ovat enemmän tai vähemmän kaoottisia. Etenkin silloin kun työstän keittokirjaa. Me kun todellakin syömme läpi kaikki reseptit joita kehittelemme. Mitään ei heitetä pois. Joten reseptien valmistus ja kuvaus ajoittuu siksipä juuri aina ruoka-aikojen puitteisiin. Yleensä muu perhe istuu syömässä, kun minä kuvaan ruokaa. Muistiin kirjoitetut reseptien pohjat, likainen astiapinovuori ja kuvausreksvisiitta on sikin sokin pitkin keittiötä. Pieni ahdistus taas nopeasti kylmenevästä ruoasta ja siitä etten ehdi istua normaaliin tapaan ruokapöytään muiden kanssa.
Omat haasteensa ruokailuhetkeen tuo kaksi vuotiaamme, joka on aina siellä täällä. Pitkin pöytää, pöydän alla tai muualla. ( noh, ehkä noin niin kuin liioitellen, mutta tajuatte kuvan ) ja pitäähän sitä juosta välissä katsomaan missä äiti oikein on. Puhumattakaan siitä, että ruoan on oltava valmis, kun vanhemmat lapset pääsevät koulusta, sillä heti sen jälkeen on lähdettävä ajamaan kohti jääkiekkoharjoituksia.
Ruokahetki ja sen rauhallisuus, joka ennen oli melkein pyhä asia minulle on muuttunut kaoottiseksi läpihuuto jutuksi. Nopeasti, nopeasti..kiirehditään kaiken läpi.
Huono omatunto vaivaa tietenkin minua suurissa määrin sen takia että työni vie aikaa niin tärkeältä asialta kuin rauhalliselta ruokahetkeltä. Mutta näillä mennään nyt ainakin hetki taas eteenpäin.
Arjen kiireet ja työ ovat vieneet aikaa yhdessäololta. Ainakin minun ja mieheni yhdessäololta. Koskahan me viimeksi istuimme kahdestaan alas pelkästään keskustelemaan? Sitä on hyvin vaikea muistaa.
Jätimme ensimmäistä kertaa nuorimmaisen isovanhempien hoitoon yöksi, kun lähdimme yhteiselle työmatkalle. Kaamea flunssa iski tietenkin juuri silloin päälle ja olo oli hyvinkin nuutunut. Istuimme autossa ja ajelimme ensimmäiset 100 km hiljaisuudessa. HILJAISUUDESSA! Kukaan ei huutanut tai tapellut takapenkillä. Havahduin itsekin hiljaisuuteen ja sanoin miehelleni, että kuuntele. Kuuntele tätä hiljaisuutta. Tunne oli aika uskomaton.
Ajoimme kuutisen tuntia hiljaisuudessa, aina välillä jutellen, aikuisten juttuja, meidän kahden välisiä juttuja. Ei kakkavaippoja, jääkiekkoharjoituksia, ei tiskiä, ei töitä.
Minun nuutunut ja kuumeinen oloni kyllä pilasi hieman tätä tärkeää hetkeä, kun saimme olla kahdestaan. Saavuimme hotelliin ja sain tuta, että kun on kipeä ei kannattaisi lähteä kotoa mihinkään. Kroppa kävi ylikierroksilla ja kuume nousi. Seuraavana aamuna odotti työkeikka johon oli raahauduttava vaikka pää kolmantena jalkana.
Sain unta yön aikana noin parisen tuntia.
Kun tuli aika nousta ylös sängystä, epäilin etten iltaa näe. Niin kaamea olo minulla oli.
Pakotin itseni kuitenkin syömään aamupalaa, jotta saisin energiaa edes himpun verran siitä. Kuvaustarvikkeet seuraavaksi autoon ja menoksi.
Täytyy mainita tässä välissä, että hienoa ja ennen näkemätöntä materiaalia on pian luvassa sivuillamme!
Kävimme haastattelemassa mm. BW Restaurantsien, Serko Rantasta, Tomi Björckiä, Patronan Manu Torchioita ja kansanedustaja Mats Nylundia.
Eli olo oli aamulla yhtä poukkoileva, kuin tekstikin tässä jutussa. Mutta päivä saatiin pulkkaan ja palasimme takaisin hotellille. Olisin voinut kaatua suoraan sänkyyn, mutta sanoin sitten miehelleni, että meidän täytyy käyttää tämä tilaisuus hyväksemme, kun kerrankin olemme kahdestaan.
Nyt lähdetään kyllä ulos syömään, sanoin. Tahdoin päästä Brondaan, jossa en vielä ollut käynyt. Soitto sinne ja pöytä saatiin heti. Hiusten harjaus ja kengät siis takaisin jalkaan. Kätevää oli kun olimme majoittuneet Glohon, ei matkaan mennyt kuin pari minuuttia kävellen.
Kuvat BW Restaurants
Bronda
Mikä
Bronda on Tomi Björckin ja Matti Wikbergin viides ravintola. Bronda tarjoaa modernia brasserieruokaa ja rentoa tunnelmaa.
Ravintola sijaitsee Korkeavuorenkadun kulmassa, upeassa ja avarassa tilassa.
Ruoka
Brondassa ruoka on saanut vaikuttensa Eurooppasta, etenkin omistajien suosikkimaista, Espanjasta, Italiasta ja Ranskasta. Listalla on tarjolla monia tunnettuja klassikkoruokia, jotk a toteutetaan modernisti ja tyylikkäästi. Myös kotimaisuus on kunniassa. Keittiö elää pitkälti kotimaisin raaka-ainein sesonkeja noudatellen. Syömistapa on sosiaalista ja ruoka on jaettavaa, kuten ravintoloitsijoiden muissakin ravintoloissa.
Mitä
Ajattelimme, että helpoiten pääsemme makumaailmaan kiinni tilaamalla maistelumenun. Koska Patrik oli jo maistellut läpi Menu Esplanadin, päätimme tilata tällä kertaa Menu Brondan.
Menu Bronda koostuu kahdeksasta eri ruokalajista. Hintaa tällä menulla on 66 € / hkö ja on mielestäni hyvinkin kohtuullinen.
Summa summarum
Paikkana Bronda oli täydellinen, kun ei pitkän päivän jälkeen jaksanut pönöttää enää missään hirveän muodollisessa paikassa. Sisustukseltaan Bronda on raikas ja valoisa. Suurkaupungin henkeä huokuva ja todella miellyttävä ilmapiiri. ( Jaettava ruoka ja rento ilmapiiri oli juuri omiaan siihen hetkeen. )
Tapasimme Tomin ja Serkon uudelleen Brondassa ja ehdimme jutustella hetken ennen kuin meidät ohjattiin pöytäämme.
Palvelu oli todella ystävällistä ja ammattitaitoista ja ansaitseekin suuren kiitoksen. Ruoka tuli nopeasti ja eri ruokalajien välillä oli juuri sopivasti odotteluaikaa. Ei liian kauaa, mutta ruoka ei tullut liian nopeaakaan. Istuimme nauttimassa menuta 2 1/2 h . Jokaisesta tarjoiltavasta annoksesta kerrottiin erikseen pöytään tuonnin yhteydessä. Maut olivat raikkaita ja jokainen komponentti täydensi toistaan.
Annokset eivät olleet kuten arvata saattaa kovin isoja, mutta jotta kaikki kahdeksan annosta jaksaa miellyttävästi käydä läpi, niin sanoisin, että annokset olivat juuri sopivia ja nälkä ei jäänyt tämän kokemuksen jälkeen.
Lopuksi
Vaikka päivä alkoikin niin ja näin, niin sai tuo yhteinen ruokailuhetki ja upeat maut aikaan sen, että olin todella hyvällä päällä. Oli todellakin harvinaista herkkua istua miestäni vastapäätä ja katsoa silmiin samalla, kun söimme ja jutustelimme.
Mainittava kuitenkin tässä vaiheessa vielä, että paikkana Bronda on hieno, mutta kuitenkin sen verran rento, että seuraavalla Helsingin reissulla en epäile ottaa lapsia sinne mukaan.
Eli seuraavaan kertaan.
P.s. Pahoittelen ruokakuvien puuttumista, mutta ymmärättehän, että kun kerrankin pääsin mieheni kanssa kahdestaan ulos syömään, ei kuvien räpsiminen ollut ensimmäisenä mielessä. Tahdoin kerrankin keskittyä pelkästään syömiseen.
