cropped-Ravintoterapeutti-Sari-Spara.jpg

Ruokataidetta

Arlan Luonto+ jogurtit ja somessa vilahdelleet upeat ruokataideannokset saivat minut innostumaan ja ottamaan osaa Arlan ruokataidehaasteeseen.

Kun mielikuvitukselle saa antaa siivet ja koota kauniin syötävän ruokataide annoksen läheisilleen, vieläpä jostain niin mahtavasta kuin näistä Luonto+ tuoteperheen uusista tulokkaista.

Katso seuraavalta sivulta minkälaisen tarinan kehitin pojallemme taiteestani! Sillä kyllähän te minut tunnette. Onhan nyt jokaisella kuvalla oltava tarina!

Ruokataidetta

Mutta ensin tuli pieni tenkkapoo, ennen kuin pääsin taiteeni kimppuun. Jogurttien löytäminen ei vain ollut kovin helppoa meidän pikkukaupungistamme. Saimme hurauttaa toiseen kaupunkiin asti saadaksemme käsiimme näitä ilmeisen himoittuja Luonto+ jogurtteja.
Kun sitten vihdoinkin löysimme niitä lähikaupungin suuremmasta marketista, hamstrasimme heti kunnon keollisen kotiin vietäväksi.

Monesti tulee mietittyä mitä sitä söisi välipalaksi. Jogurtit ovat mielestäni siihen ihan täydellisiä. Tarpeeksi kevyitä ja nyt kun löysin Luonto+ jogurtit, niin myös terveellisiä. Niihin ei ole lisätty sokeria. Aika mahtavaa.

Arla-luonto+-tuoteperhe

 

Yrittäessäni vältellä tuotteita joissa on lisättyjä sokereita oli ilo huomata, että Luonto+ vihannes – ja hedelmäjogurtit sisältävät vain luonnollisisa ainesosia ja makeuskin tulee tilkasta hedelmämehua.

Ruokataide-välipala

 

Ehkäpä juuri siksi jogurtteja tulikin kannettua selkä vääränä kotia, jotta niistä riittäisi minun lisäkseni myös muulle perheelle.

Luonto+-jogurtit

Syötävää-taidetta Sari-Spåra-Arla-Luonto+

 

Minkälaista ruokataidetta jogurteista voi syntyä, tässä alla siitä “taidonnäytteeni!”

Ja tiedättekö, tällaisena vanhana ”töhertelijänä” olikin yllättävän vaikeaa keksiäkään mitään, mitä taiteellista ruoasta keksisi. Totesin, että ruoalla tulisi ilman muuta leikkiäkin vähän useammin, pysyisi se sisäinen lapsi elossa.

Ruokataide-sari-spåra

 

Olkaa hyvä tässä minun panostukseni,

Kesäsade
( Ja pieni tarina)

Oli aikainen aamu, maassa jossa luonto on vehreä ja aina kukassa. Tuuli oli hiljaa eikä liikauttanut eväänsä. Ei edes vaikka kedon kukkaset sitä siltä kiltisti pyysivät. Niillä alkoi olla jo kuuma, koska
Rouva Aurinko päätti tänäkin aamuna nousta taivaalle. Se alkoi hitaasti matkansa kohti lakipistettään. Ihmetteli sekin, miksi tuuli ei käynyt.
Oli niin hirvittävän hiljaista. Sillä kun tuuli ei käynyt eivät myöskään vadelmapuun lehdet päässeet kahisemaan vastaustaan kukkasille.
Pieni Kiwi auto oli kuitenkin aikaisesta aamusta huolimatta päättänyt lähteä jokapäiväiselle matkalleen, halki vienosti kukkivien kukkaketojen ja jylhänä kohovien kukkuloiden.
Kukat ja puut ilahtuivat, sillä Kiwi auto nostatti virkistävän tuulen pyörähdyksen porhaltaessaan niiden ohitse.
Silloin samalla, kun kukat ja vadelmapuu olivat jo melkein ehtineet alkaa surra Herra Tuulen puuttumista, alkoi taivaalle kerääntyä vuorten takaa pilviä.
Pienet haituvat alkoivat kasaantu taivaalle ja kokoontuivat pilviksi. Aamuaurinko päätti ilahduttaa pilviä ja hehkui valoaan niille. Pilvet kiittivät ja muuttuivat kauniin vaaleanpunaisiksi.
Katseltuaan hetken aikaa alas kaunista maisemaa, päättivät pilvet pienen neuvottelun jälkeen auttaa ystäviään alhaalla. Sillä ihan selvästi oli Herra Tuuli aikonut pitää vapaapäivän ja ei aikonut ilmestyä paikalle.
Aikansa kasvettuaan ja tiivistyttyään alkoivat pilvet tiputella pieniä pisaroita janoisille ystävilleen. Kesäsade jatkui ja ravitsi pienet kukkaset ja puun. Herra Kiwikin porhalsi sateesta virkistyneenä ja kastuneena takaisin kotiansa.

Sweetfoodomine_showme

 

Kesäsade-ruokataide

Entäs mikä ruokataiteessa on parasta? No tietysti se, että sen saa syödä ja ehkä vähän leikkiä!

Ruokataide-on-syötävää

Syötävää-taidetta

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Join the Conversation

  1. Sweet Food O´Mine Author says:

    Testar

Close
Sweet Food O`Mine © Copyright 2022. All rights reserved.
Close