Nyt on aika miettiä tulevaa vuotta. Joka toinen on taas aloittamassa dieettiä tai muuten vaan keventämässä. Tiedän, minunkin pitäisi. Olen tasaiseen tahtiin lihonut viimeisen vuoden aikana. Syytän siitä täysin ajan puutetta. Koskaan ennen en ole joutunut elämään minuutti aikataulua, mutta viime vuosi meni siihen. En kerennyt lenkille, mutta en kerennyt kyllä muuallekaan. Istuin koneen ääressä ja tein töitä kaiken sen ajan kun pystyin. Takalisto ei kyllä kiitä, enkä minäkään. Eilen oli tarkoitus yrittää ottaa joitain kuvia itsestäni, mutta ei ollut kyynel kaukana kun katselin kuvan armotonta totuutta.Synnytin nuorimmaisemme n. 16 kk sitten. Olin tarkka mitä söin raskauden aikana ja liikuin niin paljon kuin pystyin. Kiloja kertyi 9. Voin hienosti ja mietin, ettei niiden karistamiseen kauaa mene. Little did I know…Alku alkoi lupaavasti. Kolmannen keisarinleikkauksen jälkeen, kroppa alkoi palautua melko kivasti. Toki leikkaushaavan paraneminen toi omat haasteensa. Aika pian sainkin sitten kustantamolta sen puhelun, jossa tiedusteltiin kiinnostustani kirjoittaa kirja.Kuten olen aiemmin täällä kertonut, niin kaikki tapahtui juuri silloin samalla kertaa. Firman perustaminen, pikkuvauva-aika, 2 vanhempaa lasta harrastuksineen, talon suunnittelu ja rakennus ja päälle sitten kirjan suunnittelu, kuvaus ja kirjoitus.Vapaa aikaa ei jäänyt nimeksikään. En millään saanut nipistettyä aikaa itselleni, en oikeasti.En kerennyt tänä vuonna tavata oikeastaan ketään. En ole kerennyt minnekään. Istunut ja istunut. Tehnyt ruokaa, syönyt ruokaa, kirjoittanut ruoasta, miettinyt ruokaa.Puntarilla en ole uskaltanut käydä, enkä käykään.Mutta on niitä kiloja tullut. Enemmän mitä laki sallii.En voi uskoa, että vain pari vuotta sitten olin treenannut itselleni ”unelma kropan”. Semmoisen terveen ja lihaksikkaan. Nyt en edes viitsi kuvailla itseäni, koska positiivisia sanoja ei löydy.Olen aina onnistunut laihduttamaan kaikki kertyneet kilot nopeasti ( raskauksissa). Siis sellaista terveellistä tahtia. Nyt en tiedä mitä tekisin. Vaikka omakuva inhottaa, niin en ala millekään dieetille. Vaikka viime vuonna tuli syötyä järkyttävä määrä ruokaa, ( tästä todisteena pian kaksi hyvin tuhtia keittokirjaa ) en kuitenkaan kyllästynyt ruokaan. Olokaan ei ole huono, muuten kuin psyykkisesti katsellessa muuttunutta ulkonäköäni. Energiaa riittää ja suht terveenä olen pysynyt.Nyt mietinkin, kuinka aloitan seuraavan vuoden? Katselenko tuota pyöristynyttä kuvaani peilistä ja annan sen häiritä vai teenkö asialle jotain.Toivon todella että aika riittäisi edes siihen jokapäiväiseen vaunulenkkiin. Ja että tilanne olisi ainakin status quo, eikä paisuminen tästä enää jatkuisi.Tiedättekö muuten mikä paisuu aika komeasti? Vielä komeammin ja nopeammin mitä minä.Tämä vehnähapanjuuri. Pian siitä leivotaan jotain hyvää!Vehnähapanjuuri
100g vehnäjauhoja
120g vettä
20g luomu hunajaaPäivä 1:1. Lämmitä vesi 40 asteiseksi.
2. Sekoita jauhot, vesi ja hunaja n. 1/2 l kierrekantisessa lasipurkissa. Laita kansi paikoilleen, mutta älä kierrä kunnolla kiinni.( Anna seistä huoneenlämmössä 4 päivää, sekoita aamuin illoin).Päivä 2, ilta:1. Lisää 20 g vehnäjauhoja ja 20 g haaleaa vettä.Päivä 4, ilta:Tässä vaiheessa taikinajuuren pitäisi olla valmis. Valmiissa juuressa on kuplia, ja se tuoksuu raikkaan happamalta. Siirrä purkki jääkaappiin.Muista syöttää juurta kerran viikossa.Lisää juureen silloin n. 2 rkl kylmää vettä ja 2 rkl vehnäjauhoja. Jos juuri käy hyvin, voit siirtää sen suoraan takaisin jääkaappiin, muuuten anna sen seistä huoneenlämmössä n. 10 h. Siirrä sen jälkeen takaisinjääkaappiin.Kun otat juurta leivontaan syörä silloin niin paljon kun otat. Eli jos tarvitset 100 g juurta leivontaan, niin syötä silloin 50 g vehnäjauhoja ja 50 g kylmää vettä. Anna seistä huoneenlämmössä n. 10 h ja nosta takaisin jääkaappiin.
