Tillin säilöntä pakastamalla

Kävin tänään kasvimaan kautta ja katsoin miten tillit olivat ampaisseet ennätyskorkeiksi ja tuuheiksi pensaiksi. Hain sitten sakset ja napsin aika komean kimpun jotka ajattelin laittaa talteen talven varalle. Ajattelinpa siinä samalla tehdä teille hetken mielijohteesta pienen postauksen ja videon  tillistä ja sen säilönnästä pakastamalla.

Tilli, Anethum graveolens

Tilli eli maustetilli (Anethum graveolens) on yksivuotinen Aasiasta peräisin oleva ruohokasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena Välimeren ympäristössä, mutta sitä käytetään enimmäkseen mausteena Pohjoismaissa, Venäjällä ja Puolassa – tosin myös intialainen keittiö tuntee tillin. Suomessa se on yksi viljellyimmistä yrteistä.

Tillin käytössä on huomattava se, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sen suositummaksi tulee tillin lehtien käyttö mausteena. Etelässä käytetään mieluummin tillin hedelmiä mausteena. Tämä johtuu siitä, että pohjoisessa, missä päivä on pitkä lehtiin muodostuu enemmän aromiaineita, mutta etelän maissa lehdet ovat lähes mauttomia. Onkin osoitettu, että tillin lehtien aromiaineiden ero jo Utsjoen ja Etelä-Suomen välillä on huomattava.

Tieteellisen nimensä (Anethum) on tilli saanut siitä, että se kasvaa varsin nopeasti, sillä kreikkalaiset sanat ano theo tarkoitavat ”ylös juoksen”. Jo roomalaisten gladiaattorien on kerrottu syöneen ”Anethum”-nimistä yrttiä, jonka sanottiin lisäävän heidän voimiaan.

Englantilainen ja muihinkin kieliin tullut nimi dill tai suomen kieleen tullut tilli tulee muinaisnorjalaisesta tai saksilaisesta dilla-verbistä, joka tarkoittaa tuudittamista tai unettamista. Nimi juontaa juurensa siitä, että lasta oli tapana sivellä tillivedellä, jotta tämä nukahtaisi helpommin. Lähde: www.wikipedia.fi

Tillin hyödyntäminen

Tillistä voi hyödyntää sekä lehdet, kukat että hedelmät. Aromien määrä tillissä vaihtelee kasvukauden mukaan siten, että niitä on eniten pienissä alle 10 cm: n pituisissa kasveissa ja taas kukkavaiheessa olevissa kruunutilleissä.  Lehtiä käytetään tuoreena, kuivattuna tai pakastettuna esim. keitettyjen perunoiden kanssa, kalaruuissa, salaateissa, kastikkeissa ja keitoissa. Kukkivia tillin latvoja, kruunutilliä, käytetään mm.kurkkusäilykkeissä. Tillin siemenet sopivat säilykkeiden, marinadien, leivonnaisten, liharuokien sekä esim. silakkalaatikon ja silakkarullien mausteeksi.

Kasvatus

Tillin siemenet kylvetään varhain keväällä sentin parin syvyyteen. Siemenet kylvetään  vieri viereen ja peitetään mullalla. Multa tiivistetään taputtelemalla tai haravalla, jotta kosteus säilyy. Kylvös kastellaan.

Kasvukaudella rikkaruohot kitketään tai harataan. Kuivina kausina huolehditaan kastelusta.

Jos haluaa korjata lehtisatoa jatkuvasti, tilliä kylvetään noin kolmen viikon välein. Lehtitilli on maukkainta, kun taimet ovat 10–20 sentin mittaisia.

Myös tillin siemenet sopivat ruuanlaittoon. Niitä käytetään kokonaisina tai murskattuina. Siemenillä voi maustaa mm.

leipätaikinan
pikkelsit
viinietikan ja mausteöljyt
salaatinkastikkeen
perunasalaatin
perunoiden keitinveden
silakkalaatikon ja silakkarullat
snapsin