Syyskuun loppu on aina vähän erityinen. Päivät lyhenevät, ilta pimenee nopeammin kuin huomaakaan ja ulkona tuoksuu jo syksy. Tällöin ainakin minun tekee mieli laittaa uuni lämpenemään ja antaa keittiön täyttyä leivän tuoksusta.
Minulla on tapana leipoa kerran viikossa isompi satsi gluteenittomia sämpylöitä. Siitä on tullut oma pieni perinteeni, vähän kuin aikanaan mummullani oli: perjantaisin leivottiin pullat viikoksi, ja se oli yhtä varmaa kuin että aurinko nousee. Ehkä juuri sieltä on juurtunut ajatus, että leivonnassa on enemmän kyse rytmistä ja rutiinista kuin pelkästä syötävästä.
Mutta muuten annan fiiliksen ja vuodenkierron viedä. Keväällä tekee mieli kokeilla jotakin kevyttä ja vihreää, kesällä vaikka grillileipää tai pitaleipiä, ja näin syksyllä – silloin palaan aina sämpylöihin, pataleipiin ja ruisleivän kaltaisiin klassikoihin. Ne tuntuvat turvallisilta, kotoisilta ja juuri oikeilta, kun ulkona tuulee ja sade rummuttaa ikkunaa.
Leipominen ei ole minulle vain tapa saada tuoretta leipää pöytään. Se on myös vahvasti pysähtymisen hetki. Taikinan vaivaaminen, kohottaminen ja se maaginen tuoksu, kun uunista saa nostaa ensimmäisen pellillisen. Siinä on jotakin, mikä tekee arjesta hitusen parempaa.
Jos kaipaat inspiraatiota omaan viikonloppuun, olen koonnut blogiini suuren joukon erilaisia leipä- ja sämpyläohjeita. Niistä löytyy kaikkea helpon arjen pelastajista perinteisiin klassikoihin ja vähän juhlavampiinkin leipiin.
Katso reseptit täältä: sweetfoodomine.com/reseptit/leivat
Miksi leipoa itse leipää?
Kotona leivottu leipä on yksinkertainen ilo, joka tuo mukanaan monta etua:
Saat aina tuoretta ja lisäaineetonta leipää.
Voit muokata taikinan juuri omien makumieltymystesi mukaan.
Leipominen rentouttaa ja tekee arjesta vähän juhlavampaa.
Moni yllättyy, miten helppoa leivän ja sämpylöiden leipominen oikeasti on. Tarvitset vain muutaman perusraaka-aineen ja hieman aikaa.
