cropped-Ravintoterapeutti-Sari-Spara.jpg

Gastro Helsinki 2014

Gasto Helsinki  messut takana ensimmäistä, mutta toivottavasti ei viimeistä kertaa. Kiitos Blogirinki  ja Kohtaamistoimisto Innastus. Päivä oli täynnä touhua ja tohinaa.

Heti messuille päästyämme, kävimme wine cornerissa moikkaamassa blogiringin Annea. Wine cornerissa oli muuten päivän aikana mahdollisuus tutustua Liemessä bloggaaja Jenni Häyrisen Parempaa Roskaruokaa kirjaan samoin kuin Truly Kiran Auringon makuun.

Meille bloggareille oli varattu messuilla erilaisia tehtävärasteja. Onneksi saavuimme ajoissa paikalle, sillä ne veivät yllättävän kauan aikaa, kun jostain syystä jäimme suustamme kiinni vähän joka paikkaan ja siellä täällä tehtävärastien välissä näkyi myös tuttuja kanssa bloggareiden kasvoja joita tervehdittiin. Oli todella hauskaa nähdä kuka siellä kunkin blogin takana häärää. Kaikkia ei toki ehditty jututtamaan, mutta toivottavasti siihen tulee mahdollisuus piakkoin. Instagramista voi hashtagilla #gastrohelsinki katsoa ja löytää mm. bloggaajien kuvia päivältä.

Tehtävärastit aloitimme Pauligin ständillä, jossa saimme ammattibaristan avustuksella tehdä omat cappuccinot. Ei ollenkaan niin yksinkertaista kuin luulisi. Ihania ja osaavia tyttöjä Pauligin tiskin takana.

sweetfoodomine

Seuraavaksi oli vuorossa Chipsters Foodin rastilla osterin avaaminen, joka oli ehkä eniten odotetuin tehtävä, (ilmeisesti myös pelätyin) koska avaamisen lisäksi osteri oli syötävä. Onneksi sen sai huuhdella alas kuohuvalla. Ei se osterin maku sinänsä paha ollut, mutta ei nyt mitenkään erityinen. Loraus sitruunaa olisi varmasti tehnyt terää, mutta kuuntelin Chipsterin edustajaa joka oli sitä mieltä että me Suomalaiset voisimme syödä välillä osterimme ei niin Suomalaisittain, eli ilman sitruunaa.

sweetfoodomine

Tämän jälkeen viihdyimme ainakin tunnin Jepo osastolla, maistellen perunoita ja kuunnellen esitelmää perunoista. ( voiko
noin monta perunalajiketta olla olemassa?) Kyllä Jepualla ( naapurikylällä)osataan perunat kasvattaa ja hyviä perunoita ovatkin. Samassa osastossa oli legendaarinen( ainakin meille Pietarsaari-Uusikaarlepyy akselilla asuville) Korv Görans . Siellä maistelimme uutta Gyros kebabia sekä todella lihaisia lihapullia, joita olikin suunniteltu ja testailtu melkein kaksi vuotta. Bostrom leipomo Lepplaxista oli osaston makea edustaja, kakkupohjineen. Oles oli seuraavana vuorossa, jossa meille kerrottiin herkullisesta pihviuutuudesta. Nähtiinpä kuva edustajan herkkupurilaisesta, jonka kuulemma oli nähnyt jo kaikki messuilla kävijät. Ja nyt siis puhun todellakin hampurilaisesta!  Jepo kierroksen meille veti Freshin edustaja, joka lopuksi esitteli Freshin tuotteet. Heidän tuotteitansa voit löytää kaupoista mm. valmis salaatit ( plussana omasta mielestäni oli heidän pakkaustapansa, jossa salaatti oli lokeroitu. Eli salaatti ja täytteet erikseen.) Heiltä tulee myös monessa kaupassa näkyvät ” kokoa itse omanlaisesi salaatti” salaattivaunut.

Jepuan perunat eli Jeppo potatis
Jepuan perunat eli Jeppo potatis

sweetfoodomine

 

Nespresson rastilla maistoimme Jouni Toivasen valmistamaa pannacottaa, (jossa oli maku piilotettuna) tehtävänä oli siis arvata maku joka oli piilotettu. Minulle tuli heti mieleen sipuli, mutten kehdannut sitä mainita. Ajattelin että kaikki päivän aikana maistamamme ruoat olisivat sekoittaneet makuaistini, joka kyllä sanoi: sipuli. Kun kysyimme Jounilta mikä se maku oli, niin tadaa sehän oli valkosipuli. Eli melkein oikein.

Patrik maistelee Jouni Toivasen kätkemää makua Nespresson ständillä
Patrik maistelee Jouni Toivasen kätkemää makua Nespresson ständillä

Niin monta rastia jäi siinä välissä väliin, koska ne olivat täynnä muita bloggareita ja eteenpäin oli mentävä, koska kello tikitti armottomasti.

Valion kahveja masitelemassa ja jättämässä kahvitahraa muistoksi
Valion kahveja maistelemassa ja jättämässä kahvitahraa muistoksi

 

Mondelezillä  seisoi tiskin takana upea Teresa Välimäki. Täällä saivat bloggajaat valmistaa omat luomuksensa heidän tuotteistaan. Välissä tarjottiin kahvia tai o’boyta. Mondelezin porukalle terveisiä, että ei ole Philadelphian tuorejuuston voittanutta ! Sitä voi käyttää vaikka mihin.

Jossain välissä maistelimme ihania ja yllättäviäkin jäätelöitä Caminitolta . Miltä kuulostaa esim. tumma olut sorbetti, entäs Mozzarella tai kurkku? Nämä olivat heidän innovatiivisimpiä jäätelöitään ja täytyy sanoa, että todella onnistuneita makuja. Todella puhtaat ja itsensä makuiset jäätelöt ja sorbetit. ( Ihanan kevyitä ja raikkaita sekä todella Suomalaisia.) Minun lempimakuni olivat tyrni ja suklaachili. Patrikin mieleen oli raikas lime joka muistutti Italialaista Limoncelloa. Saimme ehdottaa heille uutta jäätelömakua ja me ehdotimme avocadoa ja minttua. Mmm.. niitä odotellessa.

Siinä välissä kävimme Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan  pisteellä, jossa saimme maistella ihania maku yhdistelmiä. Upeita oluita joiden seuraksi oli tehty pienet maisteluannokset. Aion ehdottomasti kokeilla tarjota jonkun sopivan jälkiruoan kanssa heidän tummaa oluttaan, jonka myös he tarjosivat jälkiruoan kera.

Kyllä kelpaa maistella Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan oluita
Kyllä kelpaa maistella Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan oluita

sweetfoodomine

 

Päivä huipentui bloggaajatreffeihin jossa jaettiin päivän aikana kiertämämme tehtäväpisteiden palkinnot. Bloggaajatreffien aluksi ReadMe kustantamo tarjosi kaikille kuohuvaa ja kilistelimmekin uusien tuttavuuksien kanssa. Täytyy sanoa että yritykset jakoivat aivan upeita
palkintoja. Me voitimme suurtakin suuremman ( ja painavan ) herkkukorin joka sisälsi Gavrielideksen tuotteita sekä Nespresson uuttakin uudemman ( ei löydy vielä kaupoista) kahvikoneen, eikä ihan mitä tahansa kahvikonetta vaan tiedättehän sen mainoksen jossa George Clooney juo
sitä hyvää kahvia, juuri sen! George ei kyllä tosin kuulunut mukaan kauppaan!

Kuva ei tee oikeutta tämän korin koolle. Hyvä että autolle jaksoi kantaa.
Kuva ei tee oikeutta tämän korin koolle. Hyvä että autolle jaksoi kantaa.

 

Lapsille tuomisia
Lapsille tuomisia

Sitten alkoi olla aika lähteä hotellille päästämään hoitaja hommistaan. Ensimmäistä kertaa olin myös näin kauan poissa pikkuisesta, joten ikäväkin oli jo. Perillä hotellissa odotteli pojat, joista kaksi oli kipeänä ja pikkuinen kitisi puhkeavia hampaitaan. Kun kaikki nukahtivat ajattelin kirjoittaa päivän jutut ylös, kun ne ovat vielä tuoreessa muistissa. Pitkän, mutta antoisan messupäivän ja pitkän kotimatkan jälkeen, Sweet Food O’ Mine kiittää kaikkia jotka mahdollistivat meille tämän päivän ja kuittaa.

Erityisterveiset vielä Poriin, oli hauska tavata ja toivottavasti jatketaan joskus juttua!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Close
Sweet Food O`Mine © Copyright 2022. All rights reserved.
Close