Olen aloittanut kirjoittamisen teille nyt muutaman kerran ja joka kerta painanut delete-nappulaa ja pyyhkinyt kaiken pois. Nyt ei kuitenkaan ole kyse mistään vaikeasta aiheesta, mistä en osaa teille kirjoittaa, vaan siitä, että en saa ajatuksiani järkevästi jäsenneltyä.
Sweet Food O`Mine viettää syksyllä 6-vuotis synttäreitään.
Kuten tiedätte, olen tässä blogitaipaleeni matkalla kirjoittanut muistaakseni seitsemän ruokakirjaa. Yrittänyt samalla taistella tieni takaisin Googlen suosioon, sen jälkeen kun blogimme parisen vuotta sitten ”kaatui” ja nostettiin uudelleen taas eloon. Myös kotirintamalla on samaan aikaan kuohunut kovastikin, kun olemme siellä taistelleet seitsemän vesivahingon kanssa. Rakentaneet talon ja tosiaan kerta toisensa jälkeen joutuneet korjaamaan vesivahinkoja. Sehän tarkoittaa, että rauhallista hetkeä ei ole ollut ja normaali perhe-elämä on ollut todellakin koetuksella. Siihen kun lisätään nuorimmaisen syntymä nelisen vuotta sitten ja pikkuvauva-aika, niin näin vuoden 2018 alkaessa, voin todellakin sanoa, että olen aika takki tyhjä.
Joka uuden vuoden aikoihin, tuntuu aina siltä, että on antanut kaikkensa. Eikä se ole kiva tunne. Lue siitä lisää >tästä<
Loputonta taistelua, omien oikeuksien perintää ja muiden paskan työn jälkien korjausta ja siivousta. Siltä tuntuu, että viimeiset 6 vuotta on koostunut juuri niistä.
Voitte miettiä, miksi kerron tästä teille.
Siksi, koska vaikka tämä onkin pääasiassa ruokablogi, niin minusta tuntuu, että tahdon jakaa tiettyjä asioita teille, jotka olette olleet meidän matkassamme pidemmän aikaa.
Nyt tosiaan, kun vuosi 2018 on pyörähtänyt käyntiin, haen myös uutta suuntaviivaa blogini kanssa. Inspiraatio on myös hiukan hakusessa, koska kuten sanoin, niin takki on aika tyhjä.
Uusi vuosi alkoi kyllä oikein mallikkaasti töiden osalta ja se piristi mieltä, mutta toisaalta lisätyöt vievät lisää aikaakin.
Tässä lisää pohdintaa aiheesta työ, postauksessa
>Kuolemanlaakso<
Ja mietteitä siitä, kun
>Vauhti hyytyy<
Blogiin on tänä vuonna tulossa näillä näkymin muuta kuin ruokaakin. Tai sanotaanko näin, että muuta ruokaan liittyvää asiaa. Saa nähdä saanko ohjattua blogia siihen suuntaan kuin haluan ja riittääkö aika. Rakastan kirjoittamista ja pohdiskelua. Mietinkin, osaisinkohan yhdistää ruoan ja kirjoittamisen jollain tavoin. Muistanette mm. tämän aasin sillan kautta, ruokaan ohjatun Kyökkipsykologiaa-postauksen? Varsinkin blogin alkuaikoina tuli kirjoiteltua kaikenlaista. Muistaako joku vielä näitä postauksia?
>Kex in the City<
>Yöllinen kana-caesar<
Myös erilaiset matkakertomukset matkoiltamme on taineet tulla ainakin osalle tutuiksi. Olisikohan sellaisille jutuille tilaa lisääkin blogissa, mietin. Muistanette tämän postauksen viime vuodelta?
>Terveisiä perseestä<
Tänä vuonna tahtoisin keksiä keinon kommunikoida kanssanne paremmin. Kuunnella teidän toiveita ja tuottaa entistä parempaa sisältöä, teidän iloksenne.
Mielessä on ollut jopa vlogien teko, mutta kiinnostaneeko se ketään, mietin. Kerro siis ihmeessä, jos sellainen olisi mieleesi. Tahtoisitko lisää tarinointia reseptien takaa, meidän arjestamme vai oletko täällä vain reseptien takia? Nyt on hyvä aika laittaa kommenttia ja toiveita tulemaan. Sen voit tehdä tähän alle kommentointiosassa tai laittaa viestiä suoraan.
Lisäksi, jos tahdot saada minut nopeasti kiinni, koskien vaikkapa reseptiä tai ihan mitä muuta tahansa, niin siihen paras tapa on Instagramin puolella. Laita rohkeasti viestiä tulemaan, olisi kiva kuulla sinusta.
Saa nähdä mitä vuosi tuo meille tullessaan. Ihanaa kuitenkin on se, että sinä olet mukana. Juuri sinä olet se syy, miksi tämä blogi alkujaan perustettiinkin.
Mielettömän ihania juttuja sinulla vuosien varrella, vaikka lunta on tullut pullapellille aika monta harmillista kertaa. Itse painin ihan saman asian kanssa ja sitten aloin miettimään, kenelle sitä blogia oikein tekee, tosin sitten tulee se toinen juttu, yrittäjyys. Tasapainottelua ja uusia juttuja, rohkeasti vaan annat mennä <3
Haha, ihanasti sanottu. Lunta on tosiaan tullut aina välillä pullapellille, mutta huumorilla siitäkin ollaan aina selvitty. Tuo on muuten totta, että se yrittäjyys on yksi aspekti tässä, jota pitää miettiä.
Komppaan Annin kommenttia. Kirjoita siitä, mistä itse haluat, mitä kohtaan koet intohimoa. Se on kaikkein kiinnostavinta ainakin omasta mielestäni! ☺️
Kirjoittamiasi tarinoita elämästänne on ollut viihdyttävää lukea, sillä olet ihmisenä niin aito, rehellinen ja huumorintajuinen! ❤️
Välillä olen nauranut vedet silmissä, mutta toisaalta myös päässyt myötäelämään niitä aallonpohjia, ja sellaistahan tämä elämä on, ainaista vuoristorataa!
Kiitos, Heidi <3 Ihana kuulla, että olet tuota mieltä. Sydämestä on aina kirjoitettu.
Juu ehdottomasti juttuja myös ruuanlaiton ulkopuolelta, sulla on niin hyvä huumori, sopii ainakin mulle ja arvostan kun uskallat olla niin rehellinen <3. Kiinnostaa myös mihin panostat, niin kotona kuin keittiössä. Mistä ammennat uutta blogiin ja mikä ihastuttaa ja mikä vihastuttaa. Siis kaikkiruokainen lukijasi täällä odottelee, mitä meille tänä vuonna tarjoilet.
Kiitos Sari <3 Ihana kuulla, rohkaisee jatkamaan.
Ja kiitos vinkeistä, noista on hyvä ottaa koppi 🙂
Sari! Sinulla on hauska tyyli kirjoittaa. Tykkään lukea näitä myös ”ei ruokaan” liittyviä postauksia! Rohkaisen sinua kirjoittamana kaikesta mistä haluat! Painin itsekin vähän saman homman kanssa. Haluaisin jakaa muitakin juttuja kuin kakkuja, mutta miten sen tekisi niin että se sopisi blogin teemaan ja ettei se ainakan häiritsisi ketään 😀 Luulen kuitenkin, että kun kirjoittaa sydämestään tulevaa asiaa niin se uppoaa. Niin me ollaan blogit alunperin aloitettukin – siitä mihin meillä on intohimo? Ihanaa viikonloppua!
Hei, Anni! Kiitos, ihana kuulla.
Toisaalta, onhan tämä sillä tavalla ”helppoa”, että tietenkin voimme kirjoittaa blogeihimme mitä haluamme, mutta
sitten taas toisaalta, kun on jatkanut tiettyä linjaa jo vuosia..
Onhan siinä oma dilemmansa 🙂
Tuossa olen kyllä ihan samaa mieltä, että silloin, kun asia tulee sydämestä, se uppoaa.
Ihanaa viikonloppua sinnekin!
<3 Juuri näin! Tsepataan tänä vuonna toisiamme tämän dilemman osalta! 🙂
Näin tehdään <3