Ajattelin nostaa esille aiheen sisäilma ja sisäilmasta sairastumisen. #metoo kampanjan kiertäessä olemme saaneet lukea kuinka moni on joutunut seksuaalisen ahdistelun uhriksi. Siitä lähti ajatus, että nostaisin esille sisäilmasta sairastumisen, sillä minäkin olen #sisäilmastasairastunut ja kärsin sen johdosta vielä tänäkin päivänä.
Sisäilmasta sairastunut #sisäilmastasairastunut
Kaikki alkoi sillä tyypillisellä tavalla, että meidän vaatteidemme hajusta mainittiin. Te haisette, sain kuulla monta kertaa.
Olin muuttanut yhteen poikaystäväni kanssa, hänen isovanhemmiltaan perimään taloon. Aloimme remontoida taloa pikkuhiljaa. Vaihtaa tapetteja, maalailemaan ja vaihtamaan vanhoja lattioita. Revimme lattioiden alla olevat muovimatot pois, uusimme pintoja ja siivosimme.
Haju alkoi kuitenkin vain voimistua, emmekä ymmärtäneet ja saaneet paikannettua mistä se tuli.
Henki ei kulje
Eräänä iltana, kun olin menossa nukkumaan ja makasin sängyssä, en saanutkaan enää henkeä. Luulin, että se oli nyt tässä. Aloin hyperventiloida ja hakeuduin pihalle rappusille istumaan. Hetken päästä hengitys alkoi taas kulkea. Tämä toistui useana iltana.
Hankimme ilmankostuttajan ja luulimme, että ongelma olisi poistunut.
Väsyin samoihin aikoihin pienemmistäkin asioista. Olisin voinut nukkua ympäri vuorokauden.
Pian sen jälkeen parin vuoden ikäiset poikamme alkoivat reagoida samalla tavoin. Hengitys kävi raskaaksi ja alkoi vinkua. Istuimme heidänkin kanssaan useana yönä pihalla rappusilla, kunnes hengitys alkoi taas kulkea.
Hiiriä joka paikassa
Eräänä aamuna, kun menin lastenhuoneeseen huomasin, että se seinä millä poikien kerrossänky oli, oli jäässä, sisäpuolelta. Siirsimme lapset meidän huoneeseemme, jossa meidän oireemme alkoivat vain pahentua.
Talo oli myös täynnä hiiriä, väliseinissä ja välikatolla. Ne olivat vallanneet koko talon. Iltaisin, kun istuimme katsomassa tv:tä, niin kuulimme kuinka ne juoksivat seinien sisällä.
Yöllä heräsin pari kertaa siihen, kun ne vipelsivät jalkojen yli. Keittiön kaappeja sain siivota jatkuvasti, kun ne olivat vallanneet nekin. Myös monta säkillistä vaatteita ja liinavatteita jouduimme heittämään kokonaan pois, koska ne olivat menneet pilalle hiiren pissasta. Vaikka kuinka pyydystimme niitä ja tilkitsimme reikiä, niitä tuli vain lisää.
Siivosin taloa joka päivä hiiren pissasta. Kun pesin lattioita, lattiat eivät koskaan kuivuneet. Aloin silloin ottaa tarkemmin selvää mistä asia voisi johtua. Täytyy myöntää, että nuorena ja naiivina ei huono sisäilma ollut asia, joka olisi käynyt mielessä. Toki tiedostin sen, että pää oli koko ajan kipeä ja happea ei koskaan tuntunut olevan tarpeeksi.
Otimme niihin aikoihin yhteyttä insinööritoimistoon ja heidät tutkimaan taloa. Muutamasta kohdasta mitattiin hiukan kohonneita kosteusarvoja, mutta ei mitään hälyttävää.
Hometestejä otettiin ja lähetettiin tutkittavaksi. Niistäkään ei paljastunut mitään epäilyttävää.
Tähän mennessä meillä oli lasten kanssa ollut mittava lista erilaisia sairauksia enemmän tai vähemmän koko ajan. Kun nyt katselen sen ajan valokuvia meistä, olemme aivan valkoisia ja sairaan näköisiä.
Sairauksia joita meillä oli 3-4 vuoden aikana
Hengitystie-infektioita
*keuhkoputkentulehduksia
*nuha-kuumetta
*korvatulehduksia
*poskiontelotulehduksia
*hengitysvaikeuksia
*hinkuyskä epäily
Iho-oireita
*läiskikkäät ja kuivat kohdat kasvoissa ja vartalolla
*kutina
*polttava tunne
Lisäksi toistuvia silmätulehduksia, koko perheellä.
Lapsilla oli tosiaan vuosien nuha-kuumekierre vauvasta saakka sekä toistuvia korvatulehduksia, joita hoidettiin kerta toisensa jälkeen antibiootein.
Iho-oireet olivat meillä myös hyvin monimuotoisia. Nenäverenvuodot olivat myös hyvin yleisiä ja jatkuva väsymys.
Salaisuus lattian alla
Talo alkoi vääjämättä myös käydä pieneksi, lasten kasvaessa. Mietimme, jos laajentaisimme taloa, mutta tulimme siihen tulokseen, että parasta olisi, jos rakentaisimme kokonaan uuden, ja siitä päätöksestä olen ikuisesti kiitollinen.
Päätimme siis rakentaa samalle paikalle uuden talon.
Kaivonkone tuli paikalle ja olimme poistamassa talon vanhaa perustusta. Kun kaivinkone puhkaisi perustuksen, ilmoille pöllähti järkyttävän kova haju, ja jopa siinä määrin, että kaivinkoneen kuljettaja sammutti koneensa ja astahti ulos ihmettelemään hajua.
Lopulta selvisi, että keittiön lattian alle oli jätetty vanha maakellari, joka oli täytetty vanhalla rakennusjätteellä ja perustukset oli valettu sen päälle. Myös toinen tällainen maakellari löytyi meidän makuuhuoneemme alta. Näissä maakellareissa sitten vanhat jätteet ja rakennusjätteet mätänivät ja homehtuivat. Kun aloimme tehdä talossa remonttia, alkoi haju nousta vielä voimakkaammin huoneilmaan. Mutta me emme millään olisi voineet tietää, mistä haju tuli, koska kaasun ja maakellarin haju oli niin voimakas koko talossa, että emme osanneet paikantaa sitä mihinkään tiettyyn huoneeseen.
Vaikka olisimme uusineet kaikki pinnat talossa, emme olisi koskaan saaneet tietää mikä salaisuus lattian alla piileskeli, jollemme olisi purkaneet taloa ja poistaneet perustukset, tarkoituksena rakentaa samalle paikalle uusi talo.
Viimeiset kerrat talossa
Muistan, kun tyhjensimme taloa, en voinut olla peittämättä nenää ja suuta, kun menin sisälle taloon. Haju ja se huono ilma joka siellä oli, oli jotain todella järkyttävää. Hajua on vaikea kuvailla. Se oli maakellarin, jonkunlaisen kaasun ja viemärin yhdistelmä.
Tänä päivänä, sisäilmasta sairastuneena
Olen nykyään todella herkkä suurimmalle osasta hajuja, mihin moni ei reagoi millään tavoin.
Suurin osa pesu- ja huuhteluaineiden hajuista aiheuttaa minulle päänsärkyä, pahoinvointia ja ihottumaa, jos joudun niiden kanssa kosketuksiin tai pelkästään haistamaan niitä jonkun toisen päällä. Jos saamme esimerkiksi siskoiltani lapsillemme vanhoja vaatteita, jotka he ovat pesseet ( ovat siis puhtaita ) minun nenääni voimakkailla pesu-ja huuhteluaineilla, joudun pesemään ne muutamaan kertaan, ennen kuin haju on lieventynyt sen verran, että voin ottaa ne lapsille käyttöön.
Suurin osa hajuvesistä joita ihmiset käyttävät, saavat henkeni salpautumaan. Sama juttu erilaisten huoneenraikastajien tai huonetuoksujen kanssa.
Jopa tiettyjä ripsivärejä ja meikkejä olen joutunut heittämään roskikseen, koska ne ovat haisseet niin voimakkaasti.
Ihoni ja limakalvoni kuivuvat todella nopeasti ja olen joutunut käymään läpi monia eri ihovoiteita, joita olen ”uskaltanut käyttää”. Limakalvot ovat usein haavoilla ja vuotavat verta.
Jo talossa asuessamme aloin reagoimaan kylmään/kuumaan, saamalla nokkosihottumaa vartalolle. Tätä tapahtuu edelleenkin. Myös toiselle lapsistamme.
Lenkillä voin reagoida peltotöiden aikaan, maasta pöllähtävälle maa-aineelle. Hengitys ikään kuin salpautuu.
Olen juossut lääkärillä niin ihoni, silmieni ja hengitykseni takia. Mutta mitään konkreettista ei ole saatu selville, eikä syitä ole koskaan sen tarkemmin tutkittukaan. Lääkkeitä on määrätty pelkästään oireisiin ja mitattu happisaturaatiota, joka sekin on vain viitannut ylihengittämiseen.
Haistan nykyään homeen hyvin herkästi ja olen nenäni avulla ”bongannut” pari kosteusvaurioista taloakin.
Huono sisäilma saa minut oireilemaan rajustikin ja se rajoittaa jossain määrin oleskeluani muualla.
1-3 h altistuessani huonolle sisäilmalle:
-silmäni kutisevat ja kirvelevät ja tuntuu kuin silmissäni olisi roskia.
-kasvoni punoittavat ja saan laikukkaita punaisia läiskiä kasvoille ja kaulalleni, monesti jopa ympäri kehoani.
-viimeisimpänä oireena ovat tulleet myös vesikellot nenän limakalvoilla.
Sisäilmasta sairastuneiden oireisiin suhtaudutaan usein hyvin vähättelevästi.
Tämä on kuitenkin kasvava ongelma, joka koskettaa tällä hetkellä mm. tuhansia koululaisia, lapsia ja aikuisia niin kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja niinkin turvallisessa paikassa kuin kotona.
Muista!
Vaikka kaksi henkilöä asuisikin samassa tilassa, jossa on huono sisäilma, ei toinen välttämättä sairastu kymmeniin vuosiin ja toinen taas voi sairastua muutamassa kuukaudessa.
Ensimmäisiä oireita ovat yleensä
-silmien kutina, kirvely ja punoitus
-iho-oireet
-toistuvat infektiot
#sisäilmastasairastunut
Mielestäni nyt on aika poistaa stigma sisäilmasta sairastuneiden kohdalla. Tietämättömyys johtuu monesti asianmukaisen tiedon puuteesta, mutta se mistä raportit tällä hetkellä kertovat, ei mielestäni enää voida puhua tietämättömyydestä.
Nyt viimeistään olisi lääkäreiden ja viranomaisten syytä herätä ymmärtämään tämän ongelman vakavuus ja sen kauaskantoiset seuraukset.
Oletko sinäkin sairastunut huonosta sisäilmasta? Ota osaa #sisäilmastasairastunut ja kerro oma tarinasi?
Lisäys 5.11.
Vaihdoin hästägin #minämyös = # sisäilmastasairastunut
Lisäys 9.5
Meeri Marjomaa-Jaakkolan opiskelijatyönä tehty haastatteludokumentti sisäilmasta sairastuneesta Veerasta sai minut kirjoittamaan tämän postauksen. Dokumentissa sivuttiin myös niitä hirvittäviä lukuja joista dokumentissa haastateltu infektioisairauksien erikoislääkäri ja professori Ville Valtonen kertoi. On arveltu, että meillä täällä Suomessa altistuu 800 000 jossain määrin sisäilmaongelmille ja epäpuhtauksille päivittäin. Arvioin mukaan näistä jopa muutama sata tuhatta saa oireita.
En voinut siis olla kantamatta omaa kortta kekoon tässä asiassa. Vaikka kirjoitan ruokablogia, niin katsoin kuitenkin, että oli melkein velvollisuuteni kertoa oma tarinani siellä. Sillä, jos voin sen avulla herätellä ja saada edes pienissä määrin poistettua stigmaa tämän aiheen ympäriltä, niin olen tehnyt ainakin oman osani ja kertonut, että olen sisäilmasta sairastunut. Siihen ei aina tarvita julkisia tiloja, kouluja, sairaaloita, vaan niinkin turvallinen paikka kuin oma koti joka voi sairastuttaa.
Ajattelin, että #sisäilmastasairastunut kampanjan avulla saisimme poistettua häpeää aiheen ympäriltä. Ja, että mahdollisimman moni, joka ei vielä ole sairastunut, ymmärtäisi tai ainakin yrittäisi ymmärtää sairastuneita, ilman vähättelyä ja epäuskoa.
Lisäksi toivon, että päättäjät saataisiin mukaan tähän keskusteluun ja ymmärtämään se fakta, että nyt viimeistään on otettava järeämmät keinot käyttöön. Ensinnäkin jo sairastuneilla ei ole ollenkaan turvaverkkoa mihin pudota. Toivon, että maamme kantaisi vastuun sairastuneista eikä jättäisi heitä heitteille.
Lisäksi rakentamismääräyksiä olis syytä tarkastella, sieltä löytyy monta epäkohtaa. Myös uusien säännösten myötä rakentaminen on muuttunut entistäkin monimutkaisemmaksi ja rakennusvirheiden riski lisääntyy. Tämä taas voi johtaa uusiin home- ja sisäilmaongelmiin.
#sisäilmastasairastunut kampanja on suunnattu kaikille. Sinulle joka olet sairastunut ja sinulle joka et ole sairastunut. Kaikki lähtee liikkeelle yksilötasolta, mieti mitä sinä voisit tehdä asian hyväksi?
Minä ajattelin kertoa oman tarinani tuhansien muiden joukossa. Olen ottanut yhteyttä myös tämän asian tiimoilta eri yhdistyksiin ja liittoihin ja toivotaan, että saamme yhdessä aikaan ison liikkeen.
Olen niin pahoillani ja suruissani teidän tilanteesta ja monista tarinoista, joita olen kuullut. Kamalinta on, että ne tarinat on elävästä elämästä, milloin lasten päiväkotiajoista saakka altistumisia. Lastemme koulu jouduttiin sulkemaan tilapäisesti ongelman vuoksi ja nyt koulu siirtyi vallan uusiin tiloihin, onneksi!
Kiitos, Peggy!
Tuo onkin se asia, mikä saa suojeluvaistot heräämään = lapset.
Suljettuja päiväkoteja, kouluja, hoitopaikkoja on jo niin paljon ja lisää vain tulee. Mutta toisaalta saa olla iloinen, että ne todellakin suljetaan.
On tullut luettua ja nähtyä niin monta paikkaa, jossa on soudettu ja huovattu säästöjen toivossa jo vuosia.
Onneksi teidänkin lapset pääsivät uusiin tiloihin <3
Tosi tärkeä aihe! Olen kiitollinen, kun en ole sairastunut sisäilmasta, mutta niin surullinen teidän kaikkien puolesta, jotka oireilette ja sairastatte tämän asian tiimoilta. Tämä on aivan liian yleistä. Hyvä, kun kirjoitat aiheesta.
Kiitos, Laura!
Olipa hienosti sanottu.
Tämä on tosiaan aivan liian yleistä, mutta kuitenkin hyvin vaikea aihe ottaa esille ja puhua.
Meillä oli tilanne onneksi niin hyvä, että pahimmat vaivat jäivät, mutta tiedän tapauksia missä sairastuminen on vienyt aivan kaiken, terveyden lisäksi.
Tämä on todella tärkeä aihe, ja hyvinkin tällaisen kampajan arvoinen. Joillekin home ja sen aiheuttamat oireet ovat arkea, kun taas jotkut eivät ole koskaan joutuneet kokeneet sitä. Vain osa tietää, millaista on asua tai käydä töissä tai koulussa homevaurioituneessa talossa.
Ainoa mitä mietin on, että voisiko tälle keksiä jonkun oman hashtagin? Meinaan, että koska #minämyös -tägiä on myös käytetty #metoo -kampajan yhteydessä, niin moni voi kokea, ettei sitä samaa voi käyttää tässä, ja siksi ohittaa tämän teeman vaikka kokemusta olisikin. Jos sille voisi olla joku oma, vähän erilainen mutta yhtä yksinkertainen. Oon huono hashtagien keksimisessä, mutta mieleen tuli esim. #tiedänsyyn #homeensyy #sairassisäilma (riippuen halutaanko viitata omaan kokemukseen, itse ongelmaan vai seuraukseen).
Vaikka itse en tunnista kärsineeni homeoireista, olen kuullut niistä lukuisilta tutuilta ja läheisiltäkin. Vanhempieni kotitalossa on myös se ongelma, että sinne on aikoinaan jätetty rakennusjätteet pohjan alle mätänemään. Koko rakennuksen poispyyhkiminen (ei siinä oikein muuta ratkaisua ole) ei vain ole niin yksinkertainen juttu, kun kyse on rivitalosta, ja purkamiseen tarvittaisiin kaikkien asukkaiden yksimielisyys. Eivätkä kaikki tietenkään tunnusta ongelmia, vaikka ne heille kuinka todistettaisiin… Ja hometta on hankala todistaa. On siellä ns. onneksi muitakin ongelmia, joten toivo elää…
Hei, Helmi!
Kiitos, että kirjoitit <3 Katsoin eilen https://www.youtube.com/watch?v=5X1cvtjCmtY&app=desktop videon ja se kosketti niin syvästi, etten sen kummempia ajatellutkaan, kun aloin naputella tätä juttua.
Olin jo pitkään muutenkin miettinyt, että kirjoittaisin omista kokemuksistani, mutta toisaalta se herkäksi ja valittajaksi leimautuminen oli ehkä pidetellyt. Sitä, kun on nimittäin saanut kuulla. ” Olet niin herkkä” sai miettimään pitkään, että taidan olla vain herkkä. Mutta sitten muiden tarinat ja samanlaiset kokemukset ovat saaneet itseni huomaamaan, että herkkä taikka en, niin kuvittelua nämä oireet eivät ainakaan ole. Joten siksi tämä oma tarinani nyt tähän saumaan. Tuosta videosta paljastui ongelman laajuus ja kuinka monia tämä asia koskettaa. Jos voin omalta osaltani olla tuomassa tätä asiaa ihmisten tietoisuuteen, niin hyvä niin. Hästägit jäivät siinä hiukan huomiotta, mutta uskon, että olet oikeassa. Joku muu # voisi olla osuvampi ja tuoda pointin paremmin esille. Mietin ja muutan sen varmaankin tähän.
Kiitos vielä, että kirjoitit. Toivotaan, että vanhempasi pääsisivät terveeseen taloon. Tuo onkin hirvittävä tilanne, kun kaikki ei olekaan omissa käsissä.