Tämä sadonkorjuun jälkeinen loppukesä onkin mainio hetki tarkastella myös itse pensasta hieman tavallista tarkemmin. Kun marjat on poimittu, oksiston rakenne näkyy paremmin ja samalla huomaa helposti, onko pensas päässyt kasvamaan liian tiheäksi, löytyykö joukosta vanhoja oksia tai makaako osa versoista jo pitkin maata.

Loppukesällä voi tehdä myös jotain muuta hyödyllistä: kasvattaa vanhasta pensaasta uuden mustaherukkapensaan lähes ilmaiseksi. Siihen tarvitaan vain sopivasti maata kohti kaartuva oksa ja hieman multaa.

Uusia herukkapensaita voi joskus löytyä myös aivan yllättävistä paikoista. Olen itse kasvattanut kokonaisen herukkapensaiden aidanteen pienistä taimista, jotka löysin luonnosta. Taimet olivat löytyessään vain noin 20 sentin korkuisia, mutta muutamassa vuodessa niistä kasvoi komeita ja satoa tuottavia pensaita.

Mustaherukan hoito – näin leikkaat, lisäät ja pidät pensaan satoisana

Milloin mustaherukka leikataan?

Mustaherukan voi leikata varhain keväällä ennen kasvun kunnollista käynnistymistä tai sadonkorjuun jälkeen loppukesällä.

Loppukesällä leikkaaminen on kätevää, sillä sato on jo kerätty ja pensaan rakennetta pystyy tarkastelemaan rauhassa. Mustaherukkaa ei siis tarvitse leikata voimakkaasti joka vuosi. Tärkeämpää on pitää pensas jatkuvasti hyvässä kasvukunnossa poistamalla vanhimpia oksia vähitellen.

Hyvässä pensaassa on eri-ikäisiä oksia. Kun vanhimpia poistetaan, pensaan tyveltä pääsee kasvamaan uusia voimakkaita versoja niiden tilalle.

Miksi mustaherukkaa kannattaa leikata?

Mustaherukka tuottaa hyvin satoa nuorilla ja hyväkuntoisilla oksilla. Oksien vanhetessa niiden kasvu ja vähitellen myös satokyky heikkenevät.

Jos pensasta ei leikata vuosiin, siitä voi tulla suuri ja rehevän näköinen, mutta suuri pensas ei automaattisesti tarkoita suurta satoa. Vanhojen oksien määrä lisääntyy, pensaan keskusta muuttuu tiheäksi ja uusille versoille jää vähemmän tilaa. Myös valo ja ilma pääsevät huonommin pensaan sisälle.

Leikkaamisen tarkoituksena ei siis ole muotoilla mustaherukasta tasaisen pyöreää koristepensasta, vaan pitää oksisto jatkuvasti uusiutuvana ja sopivan ilmavana.

Mistä vanhan oksan tunnistaa?

Nuoret versot ovat yleensä vaaleampia, sileämpiä ja suorempia. Vanhat oksat muuttuvat vuosien myötä paksummiksi ja tummemmiksi, kuori karhenee ja oksat haaroittuvat enemmän.

Jos pensaassa on hyvin paksuja, tummia oksia, joissa näkyy vain vähän uutta kasvua, niitä kannattaa alkaa poistaa. Samalla voi leikata pois kuolleet, vioittuneet, toisiaan pahasti hankaavat sekä hyvin heikot oksat.

Myös maata pitkin kasvavia vanhoja oksia voi poistaa. Nuorta ja tervettä lamoavaa oksaa ei kuitenkaan aina kannata leikata – siitä voi tehdä uuden taimen.

Näin leikkaat mustaherukkapensaan

Mustaherukan vanhat oksat leikataan kokonaan pois mahdollisimman läheltä maanpintaa. Niitä ei kannata vain lyhentää keskeltä eikä pensaaseen ole hyvä jättää pitkiä oksantynkiä.

Aloita katsomalla pensasta kokonaisuutena ja valitse ensin kaikkein vanhimpia, huonokuntoisimpia ja huonoiten sijoittuneita oksia. Poista niitä muutama maanrajasta ja tarkastele pensasta sen jälkeen uudelleen. Usein jo muutaman suuren vanhan oksan poistaminen avaa kasvustoa huomattavasti.

Nuoret ja hyväkuntoiset tyveltä nousevat versot jätetään kasvamaan.

Jos pensas on hyvin vanha eikä sitä ole leikattu vuosiin, kaikkea vanhaa kasvustoa ei tarvitse poistaa yhdellä kertaa. Uudistaminen kannattaa tehdä vähitellen muutaman kasvukauden aikana. Näin pensaaseen jää koko ajan myös satoa tuottavaa kasvustoa.

Mustaherukan lisääminen taivukkaasta

Jos pensaassa kasvaa pitkä, terve ja taipuisa oksa lähellä maanpintaa, siitä voi kasvattaa kokonaan uuden mustaherukkapensaan taivukaslisäyksellä.

Menetelmä on hyvin yksinkertainen. Oksa jätetään kiinni emopensaaseen, mutta osa siitä taivutetaan maahan ja peitetään mullalla. Mullan alle jäänyt oksan kohta alkaa ajan mittaan kasvattaa omia juuria samalla, kun oksa saa edelleen vettä ja ravinteita emopensaasta.

Valitse terve ja mielellään melko nuori oksa, joka taipuu maahan murtumatta. Tee sen alle pieni kuoppa tai matala ura ja taivuta oksa maata vasten. Oksan voi kiinnittää paikalleen esimerkiksi U:n muotoisella metallikiinnikkeellä tai pienellä kivellä.

Peitä oksan keskiosa mullalla, mutta jätä oksan latva näkyviin maanpinnan yläpuolelle. Kastele kohta hyvin ja pidä multa tasaisen kosteana etenkin silloin, jos loppukesä tai syksy on kuiva.

Sen jälkeen tarvitaan lähinnä aikaa.

Kun mullassa olevaan oksaan on muodostunut kunnollinen oma juuristo ja taimi on lähtenyt hyvin kasvuun, emopensaaseen johtava oksa voidaan katkaista. Uuden taimen voi tämän jälkeen kaivaa varovasti ylös ja istuttaa haluttuun paikkaan.

Pidä silmät auki myös pienille herukantaimille

Herukoita voi lisätä taivukkaista ja pistokkaista, mutta kannattaa pitää silmät auki myös aivan pienten itsestään kasvaneiden taimien varalta.

Olen itse tehnyt kokonaisen herukkapensaiden aidanteen pienistä taimista, jotka löysin luonnosta. Taimet olivat löytyessään vain noin 20 sentin korkuisia ja hyvin vaatimattoman näköisiä. Nostin ne varovasti ylös ja istutin riviin.

Muutamassa vuodessa pienistä taimista kasvoi jo suuria, hyväkuntoisia ja satoa tuottavia herukkapensaita. Käytännössä sain siis kokonaisen marjapensasrivistön lähes ilmaiseksi.

Mistä luonnossa kasvavat herukantaimet tulevat?

Mustaherukkaa esiintyy Suomessa myös luonnonvaraisena, mutta luonnosta löytyvä herukka voi olla myös puutarhasta levinnyt kasvi tai vanhan viljelyn jäänne.

Myös linnut levittävät herukoita. Ne syövät marjoja ja siemenet voivat kulkeutua niiden mukana aivan uusille kasvupaikoille. Siksi pieni herukantaimi voi ilmestyä paikkaan, jossa ei näyttäisi olevan yhtäkään vanhaa herukkapensasta lähistöllä.

Siemenestä kasvanut herukka ei kuitenkaan välttämättä ole ominaisuuksiltaan täsmälleen samanlainen kuin kasvi, jonka marjasta siemen on lähtöisin. Marjojen koko, maku ja pensaan kasvutapa voivat vaihdella. Lopputulos selviää vasta, kun taimi kasvaa ja alkaa tehdä marjoja.

Jos pieni herukantaimi löytyy sopivasta paikasta, sille kannattaa antaa mahdollisuus. Muutaman vuoden kuluttua vaatimattomasta taimesta voi olla kasvanut suuri ja satoa tuottava pensas.

Luonnosta kasveja siirrettäessä täytyy tietenkin huomioida maanomistus. Toisen maalta kasveja ei kaiveta ilman maanomistajan lupaa.

Herukkapensaista voi kasvattaa myös aidanteen

Herukoita ei tarvitse kasvattaa vain yksittäisinä marjapensaina. Riviin istutettuina ne voivat muodostaa myös kauniin ja hyödyllisen aidanteen.

Omassa aidanteessani pienistä luonnosta löytämistäni taimista on muutamassa vuodessa kasvanut rehevä herukkarivi. Tänä kesänä kokeilin ensimmäistä kertaa leikata pensaita myös hieman muotoonsa.

Leikkaus tuli tehtyä keskikesällä, mikä ei ole paras ajankohta varsinaiseen uudistusleikkaukseen, mutta halusin nähdä, miltä pensaat näyttävät hieman yhtenäisempään muotoon leikattuina. Lopputulos oli yllättävän onnistunut. Rivistä tuli selvästi aidannemaisempi ja siistimpi.

Herukkaa ei kuitenkaan kannata leikata jatkuvasti samalla tavalla kuin tavallista pensasaitaa. Jos kasvustoa leikataan vuodesta toiseen vain päältä ja sivuilta, vanhat oksat jäävät paikalleen ja pensaan keskusta voi muuttua liian tiheäksi.

Myös herukka-aidanteessa tärkein hoitoleikkaus tehdään siis herukan ehdoilla: vanhimpia oksia poistetaan kokonaan maanrajasta ja uusille versoille annetaan tilaa kasvaa. Sen lisäksi ulkomuotoa voi tarvittaessa siistiä maltillisesti.

Näin aidanne voi pysyä sekä kauniina että satoa tuottavana.

Mustaherukan lannoitus loppukesällä

Loppukesällä mustaherukalle ei enää kannata antaa runsaasti typpeä sisältävää lannoitetta. Typpi edistää voimakasta uutta versokasvua, mutta loppukesällä kasvin pitäisi vähitellen alkaa valmistautua talveen.

Jos marjapensaille annetaan syyslannoitus, käytetään syyslannoitukseen tarkoitettua vähätyppistä tai typetöntä lannoitetta valmistajan annosteluohjeen mukaan.

Lannoituksessa kannattaa muutenkin muistaa kohtuus. Voimakas lehtien ja versojen kasvu ei automaattisesti tarkoita runsasta marjasatoa.

Komposti ja kate auttavat pitämään maan hyvässä kunnossa

Mustaherukka viihtyy multavassa, ravinteikkaassa ja kosteutta pidättävässä maassa. Pensaan ympärille voi levittää hyvin maatunutta kompostia, joka parantaa maan rakennetta ja lisää siihen orgaanista ainesta.

Myös kate on hyödyllinen. Se vähentää rikkakasvien kasvua ja auttaa maata säilyttämään kosteutta kuivina jaksoina. Katetta tai kompostia ei kuitenkaan kannata kasata paksuksi kerrokseksi aivan versojen tyvelle.

Muista kastelu etenkin nuorilla pensailla

Vanha ja hyvin juurtunut mustaherukkapensas pärjää tavallisena kesänä melko vähällä kastelulla, mutta pitkien kuivien jaksojen aikana myös vanhemmat pensaat hyötyvät vedestä.

Nuorten taimien kohdalla kastelu on erityisen tärkeää. Niiden juuristo on vielä pieni, joten ensimmäisinä kasvuvuosina maan kuivumista kannattaa seurata.

Sama koskee juuri tehtyä taivukasta. Mullan alle taivutetun oksan juurtumiskohdan ei pitäisi päästä kuivumaan pitkäksi aikaa.

Tee loppukesällä pieni herukkapensaiden huoltokierros

Kun marjat on poimittu, herukkapensaat kannattaa käydä kerran rauhassa läpi. Tarkista, löytyykö pensaasta kuolleita tai vaurioituneita oksia, onko vanhimpia oksia liikaa, pääseekö valo pensaan sisälle ja nouseeko tyveltä uusia terveitä versoja.

Katso samalla maata pitkin kasvavia oksia. Osa kannattaa leikata pois, mutta sopivan nuoren oksan voi käyttää taivukaslisäykseen.

Samalla voi tarkistaa kasvualustan, lisätä tarvittaessa kompostia tai katetta ja huolehtia nuorten taimien kastelusta.

Ja kannattaa katsoa myös vähän ympärille.

Ehkä jossain kasvaa pieni herukantaimi, jonka helposti muuten kitkisi pois tai ajaisi ruohonleikkurilla yli. Siitä voi muutaman vuoden päästä kasvaa satoa tuottava pensas.

LUE LISÄÄ: 

LUONNONMUKAINEN MAANPARANNUS

The post Mustaherukan hoito – näin leikkaat, lisäät ja pidät pensaan satoisana appeared first on Sweet Food O´Mine.

Suklaa-mustaherukkakakku

Suklaan syvä täyteläisyys ja mustaherukan kirpeä raikkaus muodostavat parin, joka tuntuu sekä lohdulliselta että virkistävältä. Ne täydentävät toisiaan täydellisesti. Kakun pohja on tumma ja mehevä, eli juuri sellainen, joka ei kaipaa mitään lisää, mutta joka silti jaksaa kantaa välissään runsaan, kermaisen ja raikkaan täytteen. Mustaherukat tuovat kakkuun oman säväyksensä: happaman makea marjaisuus leikkaa suklaan rikkaan maun täydellisesti.

Tämä resepti perustuu Meillä Kotona -sivustolta löytyvän, Anni Hautalan mehevään suklaa-mustaherukkakakkuun, mutta halusin tehdä ohjeeseen pari muutosta.  Sellaisen oman version, jossa on mukana hieman enemmän marjaisaa syvyyttä. Käytin täytteessä kotitekoista mustaherukkacurdia, joka antaa kakulle raikkaan pehmeän mustaherukan maun. Lisäksi vaihdoin vaniljasokerin vaniljajauheeseen, joka tuo täytteeseen aidon, syvän vaniljan vivahteen.

Kakku on kerroksellinen, näyttävä ja täynnä makua, mutta se ei ole vaikea valmistaa. Päinvastoin. Se antaa anteeksi, jos kerrokset eivät ole täydellisiä tai jos kuorrutus valuu hieman vapaasti. Juuri se tekee tästä kakusta niin mahtavan: se on rustiikkinen, rehevä ja rehellinen. Täydellinen viikonlopun herkku tai loppukesän illanistujaisiin, jossa kynttilät syttyvät jo ennen yhdeksää.

Jos sinulla on vielä pakastimessa tai pensaassa mustaherukoita, nyt on niiden hetki. Ja jos ei, tämä kakku toimii loistavasti myös pakastemarjoilla. Mustaherukkacurdin ohjeen löydät täältä:
Mustaherukkacurd

Ja jos tämän kakun jälkeen jää vielä suklaanhimo, suosittelen kokeilemaan myös tätä klassikkoa:
Täydellinen suklaakerroskakku

Tämä resepti on enemmän kuin vain kakku – se on kunnianosoitus vuodenajoille, marjoille, kotileivonnalle ja pienille juhlahetkille. Toivottavasti sinäkin ihastut siihen.

Print

Suklaa-mustaherukkakakku

Servings 12 annosta

Ingredients

Kakkupohja

• 125 g voita
• 50 g tummaa suklaata
• 1 dl rypsiöljyä
• 2 dl vettä
• 1 1/2 dl ranskankermaa
• 3 munaa
• 1 1/2 dl sokeria
• 1 1/2 dl fariinisokeria
• 4 3/4 dl vehnäjauhoja
• 1 dl kaakaojauhetta
• 1 1/2 tl leivinjauhetta
• 1 tl ruokasoodaa
• 1/2 tl suolaa
• 2 tl vaniljajauhetta

Täyte

• 3 liivatelehteä
• 2 dl vispikermaa
• 1/2-3/4 dl sokeria
• 250 g mascarponea
• 200 g mustaherukkacurdia
• 1 rkl sitruunanmehua

Koristelu

• 1 dl vispikermaa
• 25 g tummaa suklaata
• n. 4 dl marjoja
• syötäviä kukkia

Instructions

Pohjan valmistus

• Sulata voi ja suklaa mikrossa. Lisää öljy, vesi, ranskankerma, munat ja sokerit. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi, älä vatkaa. Kaada taikina voideltuun kakkuvuokaan (halkaisija 20 cm). Paista 170 asteessa uunin alatasolla noin 1 tunti 15 minuuttia tai kunnes tikkuun ei jää taikinaa. Peitä kakku tarvittaessa foliolla paiston loppuvaiheessa. Jäähdytä täysin.

Täytteen valmistus

• Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma ja sokeri vaahdoksi. Lisää mascarpone ja mustaherukkapyree tai -curd. Kuumenna sitruunamehu, liuota siihen liivatteet ja sekoita täytteen joukkoon.

Kokoaminen

• Leikkaa jäähtynyt kakkupohja neljään osaan. Täytä kerrokset mustaherukkamoussella tai -curdilla. Kokoa kakku, peitä ja laita kevyt paino päälle. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään 2 tuntia.

Koristelu

• Vaahdota kerma ja levitä kakun pinnalle kevyesti – reunat saavat jäädä osittain näkyviin. Koristele tuoreilla marjoilla, suklaarouheella ja halutessasi syötävillä kukilla.

The post Suklaa-mustaherukkakakku appeared first on Sweet Food O´Mine.

Viinimarjareseptit – parhaat herkut punaisista ja mustista marjoista

Viinimarjoissa on jotain vastustamattoman vanhanaikaista. Ne muistuttavat lapsuuden mummolasta, vanhoista pihapensaista ja hillopurkista, joka nostettiin esiin erityisesti talvipakkasilla, kun kaipasi kesän makuja. Mutta ei mennä vielä talveen! Nyt juhlitaan satoa.

Muistan elävästi ne lapsuuden kesät, kun mummon pihalla marjapensaat notkuivat satoaan. Pensaiden välissä mentiin piilosta, mutta sieltä ei koskaan tullut ulos tyhjin käsin. Punaherukat olivat ensimmäisiä, jotka suuhun eksyivät: kirpeitä, mutta vastustamattomia. Mustaherukat taas vaativat rohkeutta. Niiden maku oli syvä ja tumma, lähes viisas. Sellainen maku, josta lapsi ei vielä ymmärtänyt kaikkea, mutta joka jäi mieleen.

Päivän päätteeksi keittiön pöydälle nostettiin kulhollinen marjoja ja vanha talousvaaka. Mummo hämmenteli suurta kattilaa, jonka höyryissä tuoksui koko elokuu: lämmin, makea, hapan ja lupauksia täynnä.

Aikuisena olen oppinut, ettei viinimarjojen tarvitse aina päätyä mehuun tai hilloon, vaikka ne toki ovat osa suomalaisen keittiön perintöä. Viinimarjat voivat olla myös hienostuneita, juhlavia, moderneja. Niistä syntyy mitä ihanimpia jälkiruokia, kun ne päästetään loistamaan. Ja mikä parasta: ne kantavat mukanaan sen kaiken, mitä suomalaisessa kesässä on: valoa, aikaa, kypsymistä, kiireettömyyttä.

Tämän kokoelman reseptit ovat juuri sinulle, joka haluat tehdä marjoista jotain enemmän kuin vain hilloa tai mehua (vaikka niillekin on paikkansa). Täältä löytyvät parhaat ideat herkkupöytään, jälkiruokakulhoihin ja pakastimeen. Ne sopivat myös juhliin, sunnuntaihin ja siihen keskiviikkoiltaan, jolloin tekee mieli hemmotella itseään.

Nappaa alta oma suosikkisi tai tee vaikka koko lajitelma ja kutsu ystävät koolle. Näillä resepteillä viinimarjat saavat ansaitsemansa pääroolin.

Punaherukkajuustokakku lasissa – raikas ja helppo tarjoiltava

Kevyt lasissa tarjoiltava versio, jossa tuorejuuston ja kerman yhdistelmä kohtaa punaviinimarjojen raikkauden. Digestive-keksit tuovat kivasti rakennetta. Ihanan simppeli, mutta silti näyttävä annos.
🔗 Punaherukkajuustokakku lasissa

Punaherukka –valkosuklaajuustokakku – ylellinen ja juhlava

Kun haluat kakkua, joka näyttää juhlavalta mutta on silti raikas: mascarpone, valkosuklaa ja paseerattu punaherukka muodostavat samettisen täytteen. Keksipohja ja suklaaspray viimeistelevät kokonaisuuden.
🔗 Punaherukka –valkosuklaajuustokakku

Punaviinimarja Parfait – herkkua pakkasesta

Viimeisen kesäjuhlan kohokohta: punaviinimarjasta valmistettu parfait, jossa yhdistyvät kerma, keltuainen ja hienostunut marjamehu. Tarjoa heti tai pakasta – pieni annoskoko, suuri vaikutus.
🔗 Punaviinimarja Parfait

Viinimarjakakku – kinuskinen ja juhlavan runsas

Täysikokoinen herkkuviinimarjakakku on yhdistelmä kotitekoista kinuskia, ranskankermaa ja sekä punaisia että mustia viinimarjoja. Kakku, joka sopii juhlaan tai suurperheen herkutteluhetkeen.
🔗 Viinimarjakakku

Mustaherukkacurd & kääretorttu mustaherukkacurdilla

• Mustaherukkacurd: kermainen, vahvan aromikas, kotimaisista mustaherukoista. Täydellinen leivontaan tai croissantin täytteeksi.
  🔗 Mustaherukkacurd
• Kinuskikuorrutettu kääretorttu: pehmeä torttupohja, mustaherukkacurd ja kinuski – yhdistelmä, josta tulee taattua makeaa fiilistä.
  🔗 Kinuskikääretorttu mustaherukkacurdilla

Mikä resepti nousee suosikiksi?

Kokoa lautaselle lasillinen juustokakkua, pari siivua viinimarjakakkua ja lusikallinen curdia, näillä resepteillä saat täydellisen jälkiruokalautasen.

The post Viinimarjareseptit – parhaat herkut punaisista ja mustista marjoista appeared first on Sweet Food O´Mine.

Tätä kinuskikääretorttua varten keitellään ensin mustaherukkacurd. Senkin voi tehdä jo hyvissä ajoin valmiiksi, sillä se säilyy jääkaapissa hyvin noin viikon.

Ota tästä talteen sen ohje

MUSTAHERUKKACURD

Sen jälkeen, kun mustaherukkacurd on valmista, ei muuta tarvitakaan kuin kääretortun valmistus.

Seuraavana on vuoro valmistaa kinuskikuorrute. Se valmistuu samaan tapaan kuin kinuskikakun kuorrute.

The post Kinuskikääretorttu mustaherukkacurdilla appeared first on Sweet Food O´Mine.

Itse valmistin nyt viikonloppuna peruskääretorttupohjan ja täytin sen mustaherukkacurdilla ja keitin päälle kinuskikuorrutuksen. Vastustamattoman hyvää ja erinomainen makupari, mustaherukka ja kinuski.

Mustaherukoiden maku pehmenee ja pyöristyy ihastuttavasti, kun valmistat niitä tätä tahnaa. Tämän tahnan teko on todella helppoa ja keittoaikakin on vain minuutteja.

The post Mustaherukkacurd appeared first on Sweet Food O´Mine.

KIR ROYAL

Suosittu aperitiivi, joka valmistuu vain kahdesta ainesosasta ja on todella helppo valmistaa.  Vinkki! Säädä liköörin määrää hieman suuntaan tai toiseen ja saat drinkistä juuri omaan makuun sopivan.

Eri versioita

• Voit lisätä juomaan myös jäitä tai murskattua jäätä.
• Vaihda mustaherukkalikööri persikkalikööriin tai vadelmalikööriin.
• Alkoholittoman version valmistat mustaherukkamehusta ja pidennät alkoholittomalla valkoviinillä.

Kuva: SHUTTERSTOCK

The post Kir Royal appeared first on Sweet Food O´Mine.

Kuohuva mustaherukkajuoma on kivan kesäinen, siman kaltainen juoma.

Ihanan kesäinen Louhisaaren juoma on kivan kuohuva janojuoma sellaisenaan tai kippisteltävänä kesän juhlissa.

Louhisaaren juoma

• 2 sitruunaa
• 3-4 l tuoreita mustaherukan lehtiä
• 500 g sokeria
• 5 l kiehuvaa vettä
• 1/4 tl hiivaa

1. Pese sitruunat huolellisesti.
2. Kuori keltainen osa, poista valkoinen osa ja viipaloi sitruunat.
3. Laita sitruunan kuoret ja viipaleet, huuhdotut mustaherukan lehdet, sokeri ja kiehuva vesi sankoon.
4. Anna juoman jäähtyä käden lämpöiseksi.
5. Siivilöi juoma.
6. Liuota hiiva haaleaan vesitilkkaan ja kaada juoman joukkoon.
7. Anna juoman käydä huoneenlämmössä seuraavaan päivään.
8. Pullota ja säilytä juoma viileässä muutaman päivän ajan ennen tarjoamista.
9. Voit nauttia juoman sellaisenaan tai lisätä juomaan hiukan soodavettä.

The post Louhisaaren juoma appeared first on Sweet Food O´Mine.

Mustaherukkateetä voi valmistaa niin nuorista versoista, kukista ja lehdistä. Olen kuullut, että jotkut valmistavat jopa mustaherukan kaarnasta, mutta sitä en ole vielä itse kokeillut.

Mustaherukkatee

Tarvitset (n. 2 dl ) teekupillista varten

• 1-2 tl kuivattuja mustaherukan lehtiä

1. Hauduta noin 4-5 minuuttia.

The post Mustaherukkatee appeared first on Sweet Food O´Mine.

Hirvipata taitaa olla hirviruokien suosikki. Tämä vähärasvainen riista taipuu monenlaisiin herkkuihin, mutta sopii mitä parhaiten pataruokiin.
Hirvipata kuuluu meillä marraskuun hämyisiin ja koleisiin päiviin, kun vatsa ja keho kaipaa lämmikettä.

Mustaherukkainen hirvipata

4:lle

n. 600 g hirvenlihaa ( sisäpaistia )
2 porkkanaa
1 sipuli
n. 2 rkl öljyä
1 rkl voita
3 dl vettä
1 tl timjamia
2 laakerinlehteä
1 dl mustaviinimarjoja
1 lihaliemikuutio
2 1/2 dl ruoanlaittokermaa

Valmistus

1.Kuutioi liha 3×3 cm paloiksi.
2.Kuori ja paloittele porkkanat sekä kuori ja lohko sipuli.
3.Kuumenna öljy ja voi pannulla. Paista lihat, porkkanat ja sipuli erissä, jotta liha saa kauniin ruskean pinnan kauttaaltaan. Lisää sopivaan kattilaan tai pataan.
4.Kaada päälle vesi ja timjami, laakerinlehdet, mustaviinimarjat, lihaliemikuutio ja ruoanlaittokerma.
5.Anna ruoan kiehua miedolla lämmöllä noin 45 minuuttia. Tarjoa perunoiden kera.

The post Mustaherukkainen hirvipata appeared first on Sweet Food O´Mine.

Joka loppukesä on vähän niin ja näin, kuinka paljon punaisia viinimarjoja lopulta saa kerättyä. Toisinaan pensaissa roikkuu vielä kauniita marjaterttuja, toisinaan linnut ovat ehtineet paremmille apajille ja jättäneet jälkeensä vain tyhjät rangat. Mutta niin pitkälle kuin muistan, marjoja on kuitenkin joka vuosi kerätty – ensin lapsuudessa, ämpäri toisessa kädessä ja toinen käsi ahkerasti suuhun eksyvillä marjoilla, ja nykyään omista puskista, omassa pihassa. Se hetki, kun marjat irtoavat varresta ja tipahtavat kulhoon, on aina pieni merkki siitä, että kesä alkaa kääntyä syksyyn.

Juuri siksi viinimarjakakku on niin paljon enemmän kuin vain herkku. Se on makumuistoja lapsuudesta, pihalla vietettyjä iltapäiviä ja marjapensaiden lomassa käytyjä keskusteluja. Fariinisokerin lämmin vivahde, vaniljan lempeys ja marjojen kirpeä raikkaus sulautuvat tässä kakussa yhdeksi, ja jokainen suupala tuo mieleen hetken, jolloin kesä tuntui kestävän ikuisesti.

Kuvittele juhlapöytä loppukesän auringossa: kakku keskellä kattausta, marjat kiiltelevät kevyen hyytelön alla, ja tuoksu lupaa pehmeää, raikasta makua. Vieraat kerääntyvät ympärille, ihailevat ja ottavat ensimmäisen lusikallisen – ja kaikki pysähtyy hetkeksi siihen makuun. Viinimarjakakku sopii niin kesäjuhliin, syntymäpäiville kuin sunnuntaipäivän iloksi, ja se tuo pöytään aina sekä iloa että väriä.

Viinimarjakakun täytteessä maistuu kinuski ja se onkin oiva makupari kirpeille punaviinimarjoille.

Viinimarjakakku

n. 27 cm halkaisijaltaan oleva irtopohjavuoka

Pohja

• 2 munaa
• 3/4 dl fariinisokeria
• 1/2 dl vehnäjauhoja
• 1/2 dl perunajauhoja
• 1/2 tl leivinjauhetta

Kostutus

• 1/2 dl maitoa
• 1/2 tl vaniljajauhetta

Täyte

• 1 dl kuohukermaa
• 1 dl fariinisokeria
• 4 liivatetta
• 1 rkl vettä
• 1 prk ranskankermaa
• 1 tl vaniljajauhetta
• 2 dl punaviinimarjoja
• 1 dl mustia viinimarjoja
• 1 dl kuohukermaa

Pinnalle

• 3-4 dl punaisia viinimarjoa
• Jonkin verran mustia viinimarjoja
• 1 dl vettä
• 3/4 dl hyytelösokeria

Viinimarjakakun valmistus

1. Vatkaa munat ja fariinisokeri vaahdoksi.
2. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet.
3. Kaada taikina voideltuun pyöreään irtoreunaiseen vuokaan.
4. Paista kakku 175 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla 20-25 minuuttia.
5. Pese vuoka jossa paistoit kakun. Leikkaa vuoan pohjalle leivinpaperi.
6. Leikkaa jäähtynyt kakku kahteen osaan.Pakasta toinen puoli seuraavaksi kerraksi.
7. Pane kakkulevy vuokaan.Kostuta pohja vaniljamaidolla.
8. Keitä kermaa ja fariinisokeria 5 minuuttia miedolla lämmöllä sekoittaen ja anna jäähtyä.
9. Anna liivatelehtien pehmetä kylmässä vedessä 5-10 minuuttia ja liuota ne ruokalusikalliseen vettä.
10. Vatkaa ranskankerma vaahdoksi. Sekoita ranskankermaan fariiniseos, liivatelehdet ja mausta seos vaniljasjauheella. Sekoita joukkoon kaikki marjat.
11. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää seokseen varovasti nostellen. Kaada seos kakkulevyn päälle. Anna hyytyä kylmässä 4- 5 tuntia tai seuraavaan päivään.
12. Irrota vuoan reunarengas varovasti kakun ympäriltä, voit auttaa sitä ohutteräisellä veitsellä. Voit myös kastaa vuoan nopeasti kuumaan veteen ennen reunarenkaan irrotamista. Vedä kakku pohjapapereineen tarjoiluastiaan.
13. Levitä kakun pinnalle marjat.Sekoita kiehuvaan veteen hyytelösokeri ja anna jäähtyä muutama minuutti. Levitä seos marjojen pinnalle.

Ihanan raikas hyydykekakku on kaunis ja kätevä valmistaa hyvissä ajoin ennen tarjoilua!

The post Viinimarjakakku appeared first on Sweet Food O´Mine.