Pataruokien valmistus on hidasta ja helppoa ruoanlaittoa. Nyt kun ilmat ovat alkaneet viilentyä, voi hyvillä mielin siirtyä tuhdimpien pataruokien äärelle.

Perheenäitinä arvostan myös pataruokien helppoutta, sillä ne tosiaankin valmistuvat kuin itsekseen. Maku syvenee ja paranee keittoajan pidentyessä ja aikaa on hellavahdin sijaan muulle.

Tartuinkin siis innoissani tähän kirjaan.

Heti alkuun on mainittava on että pidän todella paljon kirjan layoutista. Kirja on helppolukuinen ja sen kauniita kuvia on ilo katsella. Kirjan kuvista vastaa taitava Kreetta Järvenpää.

Kirja kätkee sisäänsä enemmänkin mitä pelkästään reseptejä. Siinä käydään läpi niin padat astioina, liemien valmistus, lihan ostaminen ja kerrotaan mikä tekee patalihan. Myös padan pohjan valmistus ja maustaminen saavat omat osionsa. Lisäksi sivutaan suurustamista ja kootaan lisukkeita pataruokien kylkeen.
Nämä osiot ovatkin ehdottomasti kirjan parasta antia.

Hauskana lisänä löytyy kirjan lopusta myös osio kuinka hyödyntää pataruoan tähteet.

Merkkasin heti ensi selailulla kirjasta kurpitsacurryn ohjeen. Syksy ja talvi on pitkä, mutta sitäkin herkullisempi vuodenaika. Toivon, että ehdin herkutella kirjan resepteillä vielä monesti tänä aikana.

Pataruokaa-kirjan kuvaus

Pataruokaa herättää henkiin unohtuneen ruoanlaittokulttuurin ja kannustaa hitaaseen mutta helppoon ruoanlaittoon. Padassa kypsyvät muheviksi myös edullisemmat lihat sekä talvikauden raaka-aineet, kuten juurekset – ja samaan aikaan voit vaikka pelata ystävien kanssa korttia. Kirja pitää sisällään myös paljon muuta kuin perinteisen karjalanpaistin: Meri-Tuulin matkoiltaan tuomat maut näkyvät niin portugalilaisina, vietnamilaisina kuin intialaisina vaikutteina.

Kirjasta löytyvät myös ohjeet eri ruhonosien hyödyntämiseen sekä lienten ja mausteiden käyttöön patakokkailussa.

Lue tästä näyte kirjasta.

Pataruokaa, Meri-Tuuli Lindström
Wsoy 2016

Kirja saatu arvostelukappaleena

The post Pataruokaa appeared first on Sweet Food O´Mine.

Kirjat jotka sain luettavakseni olivat Olga Temosen Olgan pullakirja,Tammi, ja Meri-Tuuli Lindströmin Mökin keittokirja, WSOY.

Jos suoraan sanotaan, niin olin hiukan skeptinen sähköisten kirjojen suhteen. Keittokirjat ja kirjat nyt ylipäätään vaan ovat kuin joululahjoja minulle. Uuden uutukaisina, kiiltävine kansineen ja vastapainetun tuoksuisina ne ovat aina viehättäneet minua. Niiden korea päällinen ja upea sisusta saavat hymyn huulille joka kerta.  Lehtien selailu on asia jonka yhdistää normaaliin painettuun kirjaan ja joka yleensä tuo tyydytystä, mutta miten kävisi sähköisen version kanssa. Otin siis asiasta selvää.

Latasin kirjat iTunes Storesta iPadille, se kävi nopeasti ja helposti.

Kirjaversioita näkemättä, en pysty vertailemaan kuvakokemusta, mutta täytyy sanoa, että tunnelma oli molemmissa kirjoissa yhtä käsin kosketeltavissa, kuin yleensä painetussa kirjassa.

Molemmat kirjat houkuttelivat heti kokeilemaan reseptejään.

Selailu onnistui hienosti ja otinpa keittokirjat iltaluettavakseni sänkyynkin.

Miinus puolena mainittakoon se, että aukeamakuva kokemus jäi kokematta ja kuva jäi ns. puolitiehen. Samoin se sivujen lehteily ja merkitseminen, myöhempää selailua varten jäi puuttumaan.

Suurin plussa sähköiselle keittokirjalle on se, että voin huoletta ottaa ”kirjan” mukaan kokkailuun. Ei tarvitse miettiä räiskyvää voita, tai kananmunan tahmeaa nestettä kirjan sivuilla. iPad mukaan leivontaan ja pyyhkäisy, niin leivonnan rippeet ovat poissa ”kirjasta”.

Kaiken kaikkiaan olen iloisen yllättynyt näistä kirjoista. Mikäli markkinoille on tulossa lisää sähköisiä kirjoja, niin voin hyvinkin kuvitella ostavani painetun kirjan lisäksi sähköisen version.

Syvennyn nyt lisää Olga Temonen,Olgan pullakirja ja Meri-Tuuli Lindström, Mökinkeittokirjaan ja palaan myöhemmin reseptien muodossa.

Kirjat saatu arvostelukappaleena.

The post Sähköisen kirjan lukukokemus appeared first on Sweet Food O´Mine.