Korvapuusti on kanelilla ja sokerilla täytetty pulla, kuten me hyvin tiedämme.
Korvapuusti on vuosikymmenet ollut yksi meidän suomalaisten suosikkileivonnaisista. Tämä hauskalla ja meille niin tutulla nimellä varustetun leivonnaisen nimi saa välillä aikaan ihmettelyä.
Kanelilla maustetun kierteisen vehnäleivonnaisen merkityksessä sanan käyttö on voitu jäljittää Suomessa aina 1850-luvun alkuun. Nimi oli aluksi ruotsinkielinen ’örfil’, suomenkielinen korvapuusti nimitys ilmestyi vasta myöhemmin 1880-luvulla. Mutta vaikka eri teorioita korvapuustin nimelle onkin monta, ei meille varmaan koskaan selviä mistä nimi on alunperin peräisin.
Korvapuusteista taitaa kaikilla olla omat lämpimät muistonsa. Aina lapsuudesta saakka mukana säilyneet. Niin minullakin.
Kun olin pieni, leipoi meidän mummu aina kerran viikossa isomman erän pullaa. Usein taisi pullan leivonta ajoittua perjantaille ja erityisesti aamuun.
Silloin otettiin kaapista esille suuri saavi. Radiossa soi sen ajan iskelmät ja hitit ja taisipa ukki ja mummu siinä pullien vaivauksen välissä ottaa jalalla koreasti ja kiepsahdella keittiössä naureskellen.
Mummu laittoi aina hiustensa peitoksi liinan, jota hän säilytti siivouskaapissa. Ja sitten sitä pullataikinaa vaivattiin ja kunnolla. Taikina ja kulho peitettiin ja joskus se jopa laitettiin lämpimään vesikylpyynkin. Kun mummun ja ukin silmä vältti, napsaisi meistä lapsista joku aina palasen taikinaa. Sitten oli aika valmistaa itse pullat. Ja voi että se aika matelikaan hiljaa, kun piti odottaa, että pullat vielä kerran kohoaisivat ja uuni lämpeäisi.
Ja vihdoin koitti se hetki, kun pullat nostettiin uunista. Vaikka pulla poltteli vielä pienissä sormissa ja vähän jopa suussa, piti se heti saada nautittavaksi.
Vielä tänäkin päivänä, vaikka ukki ja mummu lähentelevät 90-vuotta on heillä tapana leipoa pullat yhdessä. Ei ehkä yhtä usein kuin ennen, eikä vaivatakaan jaksa samalla voimalla kuin ennen. Mutta niiden valmistuksessa on jotain pyhää, jotain joka nostaa arkipäivän juhlaksi.
Korvapuustit
n. 2 pellillistä pullia
5 dl maitoa
2 dl sokeria
1 muna
1 rkl kardemummaa, vasta jauhettua
1 tl suolaa
2 ps kuivahiivaa
n. 13-15 dl erikoisvehnäjauhoja
170 g voita, sulatettuna
Täyte
100 g voita, huoneenlämpöistä
n. 1 dl sokeria
3 rkl kanelia
Voiteluun
munaa
Pinnalle
raesokeria
Valmistus
1. Sekoita +42 asteiseen maitoon muna, sokeri, kardemumma ja suola. Sekoita nesteeseen osa jauhoista, joihin kuivahiiva on sekoitettu. Lisää sulatettu voi ja loput jauhot. Alusta taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi. Huomio! Itse vaivaan taikinan yleiskoneessa, noin 10 minuuttia. Anna kohota liinan alla lämpimässä paikassa noin 30 – 40 minuuttia.
2. Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa ilmakuplat pois. Jaa taikina kahteen osaan.
3. Kauli taikinapala n. 30 x 60 cm suorakaiteenmuotoiseksi levyksi. Levitä taikinalevylle puolet huoneenlämpöisestä voista sekä sokerista. Ripottele päälle kanelia. Kääri levy pitkältä sivulta alkaen tiukaksi rullaksi. Nipistä saumakohta hyvin kiinni ja jätä sauma pöytää vasten.
4. Leikkaa rullasta veitsellä vinottain paloja, jotka ovat leveämmältä puolelta noin 4-5 cm ja kapeammalta noin 2 cm. Nosta palat pystyyn niin, että kapeampi puoli tulee ylöspäin. Paina molemmilla peukaloilla pullan päältä taikina aivan pohjaan asti. Tai viipaloi rullasta muutaman centtimetrin paksuisia paloja ja nostele pullavuokiin täyte ylöspäin ja pellille.
5. Nosta pullat pellille leivinpaperin päälle. Leivo toinen taikinapala samalla tavalla. Anna pullien kohota liinan alla lämpimässä paikassa noin 30 minuuttia. Laita uuni sillä välin lämpenemään 225 asteeseen.
6. Voitele pullat munalla ja ripottele pinnalle raesokeria.
7. Paista uunin keskitasossa noin 10-12 minuuttia.
Korvapuustit taipuvat myös kierrepulliksi
Onko teillä vakiintunutta pullien paistopäivää? Meillä on yleensä silloin kun tahdon yllättää miehen ja lapset tai sitten kun heidään toiveestaan pullia pitäisi saada.
Omat korvapuustini olen vuosia leiponut aika lailla Sunnuntai erikoisvehnäjauhon pussien ohjeiden mukaisesti. Joskus laitan täytteeseen tavallisen valkoisen sokerin sijaan fariinisokeria ja hyppysellisen sitruuna raastettua keltaista kuoriosaa. Silloin vatkaan voin, sokerin sitruunankuoriraasteen ja levitän pehmeän seoksen taikinalevylle.
Toinen kiva tapa tehdä hieman erilaisia korvapuusteja on ripotella kaneli-sokeriseoksen päälle kaakaojauhetta.
Pullat voi myös hyvin kuorruttaa tomusokeriseoksella, silloin raesokeria ei ripotella ollenkaan pullien pinnalle, ennen uuniin menoa.
Ei oo kyllä mitään parempaa kuin kotitekoinen pulla ♥ Ja korvapuustit on yksiä parhaista ehdottomasti! 🙂
Ihan totta, samaa mieltä. Korvapuustit ovat niin nostalgisia ja eivät ole menettäneet tippaakaan viehätystään vuosien saatossa.
Onpas nätit korvapuustit. 🙂
Kiitos 🙂
On mullakin kone mutta ei innosta sekään. 😀
Ihana pullakertomus 🙂 Meillä leivotaan pullaa kerran pari vuodessa, nämä vaivattavat taikinat ei ole suosikkiasiani 😀
Kiitos Johanna 🙂 Ei minullakaan ollut, kunnes hommasin vihdoinkin yleiskoneen 🙂 Nyt jaksaa vääntää pullaa!