Joko Satokausikalenteri on sinulle tuttu? Omassa keittiössä tämä mainio työkalu on ollut Satokauden syntypäivistä saakka käytössä ja siihen nojaan edelleen.

Tämä uskomaton työkalu auttaa sinua lisäämään kasvisten syömistä ja löytämään kaupasta herkullisimmat, edullisimmat ja tuoreimmat kasvikset ympäri vuoden. Sen avulla voit monipuolistaa ruokavaliotasi ja samalla säästää rahaa!
Satokausikalenteri juhlii nyt kymmenettä vuosipäiväänsä! He ovat myyneet yli 100 000 kappaletta satokausikalenteria, joka on hurja määrä.

Satokausikalenteri 2024

Kalenteri sisältää yli 200 kotimaisen ja ulkomaisen kasviksen sesongit kuukausittain, mukana tunnistekuvat sekä säilytys- ja käsittelyvinkit. Jokaiselle kuukaudelle on myös reseptejä ja tietoiskuja kauden parhaista raaka-aineista.
Vuoden 2024 kalenterissa on tietoa nimipäivistä, juhlapyhistä, liputuspäivistä, kuunkierrosta sekä tilaa omille muistiinpanoille.
Kalenteri koostuu 84 sivusta ja sen mitat suljettuna ovat 21 cm x 29,7 cm x 0,6 cm (A4). Painoa kalenterilla on 280 grammaa.

Satokausikalenteri 2024 pääset tilaamaan tästä:

SATOKAUSIKALENTERI

The post Satokausikalenteri 2024 appeared first on Sweet Food O´Mine.

Kirjan takana on Satokausikalenterin isänäkin tuttu, ruokavaikuttaja Samuli Karjula ja Suomi syö ja juo-hanketta luotsaava, tutkija Susanna Haavisto.
Molemmat teillekin entuudestaan tuttuja täältä sivuiltamme. Satokausikalenteria on sivuttu sivuillamme useammankin kerran. Lisäksi jo kaksi vuotta sitten kirjoitin vieraspostauksen Suomi syö ja juo blogiin, jossa aiheena oli rakkain resepti.
Kun kuulin, että kaksi näin mahtavaa hanketta henkilöineen yhdistää voimansa ja tekee kirjan, en voinut muuta kuin hymyillä.
Odotin kirjaa siis kuumeisesti ja nyt sitten vihdoinkin on odotus palkittu.

Kirjan tavoitteena on auttaa ymmärtämään, miksi suomalainen nykyisin syö niin kuin syö. Sen on tarkoitus toimia eräänlaisena aloittelijan oppaana suomalaiseen ruokaperinteeseen ja – kulttuuriin.

Kirja on jaettu neljään vuodenaikaan ja niiden sisällä esitellään suomalaisen ruokakulttuurin kehitystä 1800-luvulta nykypäivään sesonkeihin liittyvien teemojen kautta.

Kirjan ruokaohjeet on valittu vanhoista keittokirjoista, joiden aikaväli ulottuu 1800-luvulta 1980-luvulle asti. Reseptejä on muokattu nykypäivän ruoanlaittajalle sopiviksi.

Suomalaisessa ruokakulttuurissa on paljon hyvää. Kirja herättelee meitä,
perinteisten taitojemme palauttaminen olisi tärkeää. Lisäksi raaka-aineiden hyödyntäminen sesonkien mukaisesti takaa sen, että syömme paremmin. Mahdollisimman hyvien raaka-aineiden valinnan, säilönnän ja varastoinnin soisi olevan myös nykypäivänä yhtä ajankohtaista kuin ennen.

Tässä hetkessä

Suomalaisten sesonkien kannalta syksy on aina ollut merkittävä vuodenaika. Kirja valottaa tarkemmin kuinka sadonkorjuun koneellistuminen loi pohjan nykyiselle ruoantauotannolle.
Syksy on sadonkorjuun lisäksi myös säilönnän aikaa. Ennen kun suurin osa ruokavaraston sisällöstä piti viljellä itse, oltiin hyvin tarkkoja säilytyksen että käytön suhteen.
Nyt kun vietämme parhaillaan hävikkiviikkoa voi miettiä myös sitä, että ennen ei ruokahävikkiä päästetty yksinkertaisesti syntymään.

Elämme tällä hetkellä yltäkylläisyyden ajassa. Meillä on lisäksi nykyisin kylmälaitteet joiden vuoksi säilöntätekniikat ei ole yhtä tärkeässä osassa kuin aiemmin.
Kirjassa mainitaan, että niiden mukana on ehkä kadonnut säilönnönnän filosofia, jonka mukaan säilötyt ruokatavarat myös käytetään tehokkaasti.

Nyt kun syksy pikkuhiljaa on täällä ja meidänkin on aika säilöä edes osa syksyn sadosta, ajattelin nostaa kirjasta esille kaikille tutun ja kotoisan omenan.
Täällä meillä on ehditty tehdä omenista jo muusia talven varalle, keitelty sitä hilloksi jne.

Vielä jos jollain on kuitenkin omenoita jäljellä, niin säästähän muutama. Kirjasta löytyi mainion kuuloinen omenaplättyjen resepti, jotka valmistin nyt tällä kertaa sitten ilman omenoita. Hävisivät meillä parempiin suihin sen sileän tien.

Omenaplätyt

vuodelta 1873

noin 15 pientä plättyä

3 ( suomalaista ) omenaa
5 dl maitoa
2 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
ripaus suolaa
1 tl kardemummaa
50 g voita sulatettuna

Lisäksi:
voita paistamiseen

Rosmariinivoi:
100 g normaalisuolaista voita
2 rkl rosmariinia, hienonnettuna
2 rkl sokeria
2 rkl sitruunanmehua

Omenat leikellään liuskoiksi.
Maito ja kananmunat vispilöidään kulhossa, lisätään kuivat aineet ja lopuksi voi. Annetaan taikinan turvota noin 15 minuuttia huoneenlämmössä. Kun plättypannu on kuumentunut, pannaan omenaliuska jokaisen kolon keskelle ja täytetään se taikinalla. Paistetaan molemmin puolin kullanruskeiksi.
Rosmariinivoita varten sulatetaanvoi pienessä kattilassa ja kuumennetaan sekoitellen, kunnes se muuttuu vaaleanruskeaksi.
Varotaan polttamasta voita. Nostetaan kattila pois levyltä ja lisätään loput ainekset hyvin sekoittaen joukkoon. Plätyt tarjoillaan kuumina rosmariinivoin kera.

Vinkki!
Plätyt voidaan valmistaa myös pienistä päärynöistä niiden sesonkiaikaan.

Parasta kirjassa:

Kirja on helppolukuinen ja ennen kaikkea mielenkiintoinen.
Kirjassa on kotoisan kutsuva tunnelma, ja se houkuttelee kokeilemaan reseptejä ja miettimään omia valintoja nykypäivänä.

Muita henkilöitä kirjan takana:
Ruokakuvista vastaa taitava Laura Riihelä ja graafisesta suunnittelusta Päivi Puustinen.
Kirjan reseptien ja ruokastailauksen takana on Juuli Hakkarainen.
Satokauden ruokaa, Susanna Haavisto, Samuli Karjula
Otava

Satokauden ruokaa -kirjan kuvaus

Satokauden ruokaa -kirja kertoo elävästi suomalaisen ruuan tuotannon ja ruokasuhteen muutoksesta 1800-luvulta nykypäivään. Teemoja ovat mm. maatalouden koneistuminen, kylmälaitteiden tulo keittiöihin, puutarhahistoria ja kaupungistumisen vaikutukset ruokakulttuuriin. Kirja jakautuu neljään vuodenaikaan, ja jokaiseen sisältyy perinnereseptien pohjalta koottu, sesongin raaka-aineita hyödyntävä menu.

Kirja saatu arvostelukappaleena

The post Satokauden ruokaa appeared first on Sweet Food O´Mine.

Kun sain ensimmäisen Satokausikalenterin käsiini se taisi mullistaa koko kasvisten ajattelutapani. Sitä tuli selailtua ahkerasti ja tulee vieläkin.

Tiesitkö että Satokausikalenterilta löytyy myös aika vinkeä kalakalenteri, joka on täydellinen tällaiselle kalastajalle kuin minä. Siitä löytyy yli 20 kotimaisen kalan tunniste-ja sesonkitiedot.

Eikä tässä vielä kaikki, kuten ostos tv:ssä aikoinaan sanottiin.
Latasin myöhemmin itselleni myös heidän mobiilisovelluksensa joka on todella kätevä ja suosittelen sitä lämpimästi.
Lisäksi tänä vuonna ilmestyi herkullinen Sesonkireseptit-kirja, josta aiemmin kirjoitimme.

Nyt Satokausikalenteri on jälleen hyvinkin ajankohtainen, sillä nyt on mahdollisuus tehdä ennakkotilaus vuoden 2017 Satokausikalenterille.

Miksi käyttäisit Satokausikalenteria?

Koska säästät rahaa ja ympäristöä syömällä monipuolisemmin ja ennen kaikkea syöt paremmin. Olet varmaankin pohtinut miksi kaupassa tarjolla olevien kasvisten hinnat ja tarjonta muuttuvat? Tiedätkö miksi huhtikuussa ravintoloiden tarjonta pursuaa parsaa tai pikkusitrukset kuuluvat suomalaiseen joulupöytään? Olet ehkä kuullut puhuttavan kauden kasvisten suosimisesta, niiden maukkauden, ravintoarvojen ja ekologisuuden takia. Pidämme hyvästä ruuasta tai ainakin haluaisimme pitää. Ruokakulttuuriimme kuuluu sesonkien mukaisen ruuan valmistaminen. Ihailemme julkkiskokkien valmistamia ruoka-annoksia, tarjoilemme ruokaa vierailemme ja vaihdamme reseptejä ja ruokatietoutta keskenämme. Kaikesta ruuan nautinnollisuudesta ja tarpeellisuudesta huolimatta nauttimamme ja tarjoilemamme ruoka aiheuttaa jopa neljäsosan ilmastovaikutuksestamme. Lisäksi ruuan aiheuttamat yliherkkyysreaktiot ovat lisäntyneet nopeasti ja ruokamme on Euroopan neljänneksi kalleinta. Tiedätkö mitä tekijöitä meidän pitäisi huomioida ostopäätöksiä tehdessämme? ( Lähde: Satokausikalenteri )

Ajankohtaista

Satokausikalenteri 2017-Ennakkotilaus

lmiöksi nousseen Satokausikalenterin avulla osaat valita ruokakaupasta maukkaimmat, ravinteikkaimmat, edullisimmat ja ekologisimmat kasvikset. Syöt varmasti monipuolisemmin ja säästät siinä sivussa rahaa. Kalenterissa on yli 160 Suomessa myytävän hedelmän, vihanneksen sekä muiden kasvisten sesonkitiedot alkuperämaittain, säilytyslämpötilat, ravintoarvot ja muuta lisätietoa. Uutena ovat mukana yleisimmät villiyrtit.

Se mihin ihastuimme:

Uutuutena mukana villiyrtit ja FODMAP-ohjeistus

Ennakkotilauksen pääset tekemään kätevästi tästä.

Suosittelemme tutustumaan:

Mobiilisovellukset

Satokausikalenterin löydät myös Somesta. Seuraamalla heitä saat lisää tietoa satokauden kasviksista.

Instagram

Facebook

Twitter

The post Satokausikalenteri 2017 appeared first on Sweet Food O´Mine.

Sesonki-reseptit

Hanna Hurtta on kirjoittanut innostavan Sesonki-reseptit kirjan.

Satokausiajatteluun hurahtanut Hanna on ruoan ammattilainen. Pian kunnioitettavat 10 vuotta suosittua Hannan soppa-blogia kirjoittanut Hanna on koulutukseltaan ravintolakokki ja restonomi, joka rakastaa tuoreita raaka-aineita.

Sesonkireseptit kirja kätkee kansiensa sisään lähes 200 kekseliästä reseptiä, joiden avulla valmistuu helposti hyvää ja terveellistä ruokaa ympäri vuoden.

Satokausikalenterin kanssa yhteistyössä toteutettu kirja on nyt siis vihdoin täällä.

Satokausikalenteri

Satokausikalenterin perustamisesta lähtien on Satokausikalenterilta kysytty sesonkireseptejä. He ovat aikaisemmin keskittyneet yleisen kasvistietouden lisäämiseen ja jakaneet  muiden suunnittelemia reseptejä sekä sisältöjä. Nyt on aika siis iloita, sillä kysymyksiimme on vastattu ja pitkäkestoisen yhteistyön tuloksena heillä on oma sesonkireseptikirja.

Silloin kun Satokausikalenteri ilmestyi tajusin, että tämä oli se mitä kansa on kaivannut. Tietoisuutta käyttämään enemmän vihanneksia ja ennenkaikkea sesongissa olevia vihanneksia.

Sitten kun vielä kuulin, että Hanna oli mukana suunnittelemassa sesonkireseptejä, tiesin että nyt on hyvää tulossa.

Hannan mainiosta blogista kun olen monesti innostusta ruoanlaittooni hakenut ja satokausikalenteria monesti selaillut oli Sesonkireseptit kirja ehdoton hankinta listallani.

Kirjasta löytyy siis jokaiselle kuukaudelle satokauden mukaisista raaka-aineista valmistettuja herkkuja.

Herkkuja kauden kasviksista

Nyt eletään taas tätä aikaa, kun nuo monen mielestä ehkä kiusallisetkin voikukat taas nousevat esille väärässä paikassa. Olen itse aiemmin valmistanut jos monen moista herkkua noista keltaisista kukkasista. On tullut tehtyä siirappia, salatteja ja hilloa, mutta en ennen ollutkaan valmistanut pannareita niistä.

Vaikka banaani-voikukkapannareiden resepti löytyy kirjan huhtikuun resepteistä, ei voikukat kukkineet täällä ennen kuin parisen viikkoa sitten.
Kevät ja kesä on täällä meillä myöhässä ja olenkin ihastellut muiden ottamia kuvia kukkivista omenapuista ja syreeneistä. Täällä ne ovat vasta nupussaan.

Tässä siis mahtavan maukkaiden pannareiden ohje sesonki-reseptit kirjasta. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan ja testaamaan ennakkoluulottomasti. Sekä tietysti tutustumaan tähän kirjaan.

Banaani-voikukkapannarit

4:lle

3 dl tattarijauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
1 banaani
2 munaa
0,5 tl vaniljajauhetta
ripaus suolaa
1,5 dl mieluist amaitoa
1 dl vaoikukan keltaisia terälehtiä

voita paistamiseen

Muusaa banaani ja sekoita se munien kanssa sekaisin.
Yhdistä kuivat aineet ja sekoita joukkoon banaani-munaseos sekä maito.
Sekoita lopuksi joukkoon voikukan terälehdet. Kuumenna ohukaispannu ja paista taikinasta voissa kuohkeita pannukakkuja, molemmin puolin kullanruskeiksi. Tarjoile vaahtersaiirapin ja kanelilla maustettujen paistettujen banaanisiivujen kera.

Huom!

Minulla loppui tattarijauhot kesken ja laitoin puolet tavallisia vehnäjauhoja. Onnistui vallan mainiosti noinkin.

Kirjan kuvaus:

Haluaisitko oppia valmistamaan maukasta ja sesonkien mukaista ruokaa?

Vaikka kasvisten kulutus on Suomessa kovassa kasvussa, niin silti ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle on vielä matkaa. Käytämme kasviksia ruoanvalmistuksessa harmittavan yksipuoleisesti. Tämän sesonkireseptikirjan avulla opit vuoden aikana valmistamaan yli 50 eri kasviksesta jopa 200 ruokalajia – aina sesongin mukaan.

Sesonkireseptit-kirjan reseptit on laatinut satokausiajatteluun hurahtanut Hanna Hurtta. Hanna on pitkän linjan ruokabloggaaja ja pienten kaksosten äiti. Pian 10 vuotta suosittua Hannan soppa –blogia pitänyt Hanna on koulutukseltaan ravintolakokki ja restonomi, joka rakastaa tuoreita raaka-aineita ja haluaa aina kokeilla ja kokata jotain uutta.

Tilaa kirja näppärästi tästä.

Kirja saatu arvostelukappaleena

The post Banaani-voikukkapannarit appeared first on Sweet Food O´Mine.

Näiden molempien raaka-aineen käyttöä olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä nostaa, itse kunkin ruokavalioon. Tässä salaatissa nämä kaksi hyvänolon herkkua ovat kuin tehtyjä toisilleen. Ehkä hieman yllättävä yhdistelmä, mutta ah niin raikas ja hyvää tekevä.

Parsakaalin voi syödä tässä salaatissa raakanakin, mutta ainakaan minun vatsani ei sen syömistä ihan sellaisenaan kestä, joten keitän ne yleensä aina. Niukassa vedessä, mutta vain muutaman minuutin. Tällöin ne ovat vielä melko napakoita. Normaali keittoaika parsakaalilla on noin 6–8 minuuttia.
Tämäkin on täysin makuasia, mutta tässä seuraavassa salaatissa parsakaalit saavat mielellään olla joko raakoja tai juuri näin, nopeasti keitettyjä.

Parsakaali-granaattiomenasalaatti

1:lle

Suuri kourallinen parsakaalin kukintoja
1/2 granaattiomena, siemenet
2 rkl auringonkukan siemeniä, paahdettuja
1 rkl rusinoita
1 rkl majoneesia
3 rkl turkkilaista jogurttia
Mustapippuria myllystä
Ripaus suolaa, tai maun mukaan

Keitä parsakaalinkukintoja niukassa vedessä muutama minuutti. Valuta ja anna jäähtyä.
Voit myös syödä parsakaalin sellaisenaan, jolloin keittämistä ei tarvita.

Sekoita kaikki salaatin ainekset yhteen ja nauti heti!

Granaattiomenan terveyshyödyt
Granaattiomenan terveysvaikutuksia on tutkittu moneen muuhun hedelmään nähden runsaasti. Useat tieteelliset tutkimukset ovat löytäneet tiettyjä terveysvaikutuksia. Sen väitetään olevan hyvä sydän- ja verisuoniterveyde ylläpitäjä. Granaattiomenan sisältämät antioksidantit auttavat kehoamme hidastamaan ikääntymistä. Sen on todettu alentavan veren LDL-kolesterolipitoisuutta, vähentämään verisuonten seinämiin muodostunutta plakkia ja heikentämään useiden bakteerien ja virusten kasvua. Granaattiomenaa tutkitaan jatkuvasti, eikä vielä ole pystytty osoittamaan kaikkia sen terveysvaikutuksia. Lue lisää TÄSTÄ! 
Lähde:www.satokausikalenteri.fi

Parsakaalin terveyshyödyt
Parsakaali sisältää useita ravintoaineita, kuten mm. A- ja C-vitamiineja, foolihappoja, flavonoideja, kaliumia ja ravintokuituja. Parsakaali on myös kevyt ruoka-aine, sisältäen vain n. 24 kcal / 100 g. Tämä tekee parsakaalista erittäin hyvän ja ravintorikkaan ruoka-aineen laihduttajalle.Useimmat meistä ovat joskus kuulleet parsakaalin olevan terveellistä elimistöllemme. Kuitenkin vasta viime vuosien aikana on tieteellisten tutkimusten kautta alettu ymmärtää parsakaalin todellista merkitystä terveyttä lisäävänä kasvina. Parsakaalin on jo useissa tutkimuksissa todettu hoitavan ja ehkäisevän tehokkaasti syöpää, varsinkin rintasyöpää.
Lähde: www.parsakaali.fi
Lue lisää parsakaalin terveyshyödyistä TÄÄLTÄ! 

Luit juuri
Sweet Hyvinvointi O`Mine
postauksen

The post Parsakaali-granaattiomenasalaatti appeared first on Sweet Food O´Mine.