Vesi alkoi tiivistyä ja synnytti ensimmäiset pisarat. Pian sarja sadepisaroita alkoikin rummuttaa tasaisen pehmeästi kattoa. Sieltä ne jatkoivat seikkailuaan keittiön ikkunaa pitkin, raidoittaen sen matkallaan kohti maata.
Seisoin keittiössä katselemassa tätä luonnon pikku näytelmää, kun ajatukseni lähtivät harhailemaan harmaasta ja ankeasta maisemasta kohti Italian lämpöä.

Ajatuksissani olin saapunut pieneen Italialaiskylään. Tarkemmin sanottuna pieneen San Viton kylään. Makumuistoni oli kuljettanut minut ystävämme Caritan ja Joen keittiöön.

Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja kuivatti Joen pientä, mutta niin satoisaa kasvimaata. Perinteiseen italialaiseen tapaan rakennetun talon vieressä alkoivat maissipellot, jotka jatkuivat silmän kantamattomiin. Pelto suhisi hiljaa, kun tuuli tarttui lehtiin.
Kylän kirkonkello kumahteli tasapäivää ja sen kellon saattoi nähdä pihalla seistessä.
Pihalla solisi raikas vesi, kun se juoksi alas vuorilta, pihassa olevaan vesialtaaseen. Joe istui altaan reunalla ja huuhteli salaatin lehtiä ja auringon niin ihanasti kypsyttämiä tomaatteja.
Lounaaksi olisi tarjolla kevyt salaatti sekä Caritan leipomosta hakemaa patonkia. Lisäksi Prosciuttoa ja cantaloupea, joka sekin oli vastikään haettu kasvimaalta. Se veti makeudessaan vertaa mille tahansa.
Vastapestyt tomaatit kannettiin sisälle, missä Carita kolisteli patojensa keskellä. Tomaatit päätyivät pataan ja niitä keitettiin tunteja, jotta saisimme illalla nauttia niistä valmistettua maukasta kastiketta.

Iltapäivä saapui kuumempana kuin edellisenä päivänä. Hiki pisaroi ylähuulella ja kesämekon kostea kangas oli tarttunut selkään kiinni.
Pihalla kumahteli kivilaatoista syntyvä ääni, kun pallo pompahteli sen pinnalla. Lapset juoksivat nauraen pallon perässä eivätkä näyttäneet merkkiäkään siitä, että aurinko lämmitti tuskallisen kuumana.
Joe istuskeli viileän kiviseinän kupeessa ja siemaili kuplivaa punaviiniä.
Viini kupli lasin pintaan kauniina kuplina. Lasin ulkopinta oli kostea vesipisaroista, kun nostin lasillisen myös omille huulilleni.
Istuin varjoon ja katselin näkymää joka aukeni silmieni edessä.
Hiekan väristä vanhaa taloa ja sen pihapiiriä palmuineen ja keittiöpuutarhoineen. Nousin ja kävelin kasvimaalle.
Poimin suuhuni ylikypsän tomaatin, jonka maku purskahteli suussani. Taitoin pienen rosmariinin oksan ja nuuhkin sen autenttista tuoksua.
Kävellesäni keittiön ikkunan alta, saatoin tuntea sieltä tulvivan tuoksun.Paistuvat lihapullat ja kauan muhineen tomaattikastikkeen.

Minuutit matelivat hiljaa ja muuttuivat tunneiksi. Sitten yllättäen, aivan kuin joku olisi katkaissut valot, saapui hämärä.

Astiat kilisivät kun lapset kattoivat pöytää. Joku kaatoi lisää viiniä laseihin. Carita oli kantanut ruoan pöytään ja odotti meitä istuutumaan.
Pöydässä paloi yksi kynttilä, valaisten pöytäseurueen kasvot.
Liekkien lepattaessa ja iloisen puheen sorinan täyttäessä pimenevän illan, ajattelin mielessäni, että en koskaan unohda tätä taianomaista hetkeä. Täällä Italian vuorten kupeessa missä perheeni ja ystävämme istuimme yhdessä nauttimassa tästä hetkestä.

Lihapullat italialaisittan punaviinikastikkeessa

4-6;lle

600 luomu naudanjauhelihaa
1 muna
1 dl korppujauhoja
1/2 tl suolaa
2 tl oreganoa
1 rkl tuoretta persiljaa, silputtuna
1/2 tl jauhettua mustapippuria
3/4 dl parmesaanijuustoa, raastettuna

öljyä paistamiseen

Kastike

1 dl punaviiniä
2 pkt (á 400 g ) tomaattimurskaa, yrttimaustettu
1 fond du chef lihaliemikuutio
1 dl vettä

Lisäksi:
haluamaasi pastaa

Lihapullien valmistus:

Sekoita kaikki ainekset yhteen tasaiseksi massaksi. Pyörittele taikinasta kostutetuin käsin noin golfpallon kokoisia lihapullia.
Paista pannulla lihapullille kauttaaltaan kaunis ruskea pinta.

Kastikkeen valmistus:

Kaada pannulle punaviini ja anna kiehahtaa.
Lisää pannulle perään tomaattimurska, vesi ja liemikuutio. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin 10-15 minuuttia. Voit sillä välin keittää haluamasi pastan lisukkeeksi.
Annosten pinaille voit halutessasi raastaa vielä parmesaanijuustoa. Seuraksi sopii lasillinen punaviiniä. Me nautimme tämän italialaistyylisen aterian kanssa punaviiniä, emme yllätys yllätys italialasta, vaan espanjasta. Kevyttä Marques de Aracena Tinto Joven Roble punaviiniä.

The post Lihapullat italialaisittain punaviinikastikkeessa appeared first on Sweet Food O´Mine.

Sen sanotaan olevan yksi mureimmista ruhonosista jonka myös on sanottu olevan “white-tablecloth quality”, tarkoittaen, että tämä upea liha on todellakin valkoisten pöytäliinojen arvoinen.

Petite Tender

Petite tender nimi kertoo lihan ulkonäöstä, koska se muistuttaa sisäfileetä eli tenderloinia. Monesti tätä ruhonosaa kutsutaan myös nimillä petite fillet, beef shoulder, teres major, bistro filet, mock tender ja jewish fillet.
Jewish fillet nimi juontaa taas juurensa USA:han, jossa nimi on hyvin yleinen. Koska kosher liha koostuu ainoastaan naudan etuosasta, ovat teurastajat yrittäneet saada hyödynnettyä eläintä niin hyvin kuin mahdollista, josta tämä meille ehkä hieman tuntemattompi osa on siis peräisin. Tästä siis nimitys jewish fillet tai jewish steak.Sain Gastorialta maisteltavaksi  petite tenderiä ja halusin heti testata sitä muutamassa eri muodossa.
Leikkasin yhdestä hyvän kokoisen palan ja paistoin kuumalla pannulla pihvinä ja jätin sisältä medium rareksi. Pintaan suolaa ja mustapippuria ja seuraksi punaviini-kapriskastiketta. ( Resepti tulossa pian )
Toinen päätyi sellaisenaan pannuun jossa otin sille väriä kauttaaltaan ja nostin sen jälkeen 180 asteiseen uuniin, jossa se sai valmistua kunnes sisälämpötila oli n. 54 astetta. Lepuutus ja siivuiksi ja suihin.
Kolmantena tapana kokeilin valmistaa siitä ohuita pinnalta kevyesti ruskistettuja siivuja. Jälkeen päin luin jostain että, hieman jäisenä  ja ohuina suikaleina leikattuna, voi petite tenderiä valmistaa stroganoffin tapaan. Hyvin nopeasti ja kuumalla pannulla.
Itse testasin lihaa huoneenlämpöisenä, ohuina siivuina ja käytin nopeasti kuumalla pannulla. Pinnalle suolaa ja mustapippuria myllystä.
Päätyipä petite tender vielä grillinkin kautta pöytään. Valmistustapa samoin kuin uunissa, eli pinnat ensin kiinni suoralla lämmöllä, josta nostin sen epäsuoralle lämmölle ja odottelin, että sisälämpötila napsahtaa 54 asteeseen. 5-10 minuutin lepuutus ja ohuiksi siivuiksi.
Petite tender on todella monikäyttöinen ja nautin siitä suuresti näistä jokaisella tavalla valmistettuna. Voiton kuitenkin vei tuo reiluna palana paistettu pihvi, joka oli sisältä juuri täydellisen kypsyinen, ainakin omaan makuun.
Yllättäjä oli ohuina suikaleina paistetut siivut, niitä olisi syönyt enemmänkin.
Mistä sitä saa?
Tällä hetkellä Gastorian Petite Tenderiä voit päästä nautiskelemaan seuraavissa paikoissa:
Ravintola Pikkuveli  ,Ylivieska
Redn Green ,Närpiö
Steakhouse Rosenbom ,Pori
Pietarsaaren Kaupunginhotelli , Pietarsaari

The post Petite Tender appeared first on Sweet Food O´Mine.

Big Green Eggin sytytys

Muista puhdistaa grillin pohjaritilä ja ilmanottoaukot huolellisesti, jotta ilma pääsee kiertämään ja sytyttämään hiilet tasaisesti.

Lisää hiiliä noin tulipesän puoleenväliin.
Aukaise pohjan ilma-aukko täysin.
Ota yksi tai kaksi sytytyspalaa ja laita grilliin.
Jätä kansi auki ja anna hiilien palaa ja syttyä noin 12 minuuttia.

Nosta valurautaritilä grilliin ja puhdista mahdolliset roskat pois.
Sulje kansi ja aseta päälli-ilma-aukko noin 2/3 osaa auki.
Säädä pohjailma-aukko ja jätä se auki noin 1 1/2 -2 cm auki.
Anna grillin kuumentua noin 15 minuuttia, kunnes saat sopivan lämpötilan.

Tänään me grillasimme Black Angus Rangers Valley ulkofileepihvejä Gastorialta.
Pihvit grillataan noin 220 asteessa suoralla lämmöllä.

Lado pihvit kuten videolla näkyy, hieman vinosti ritilälle ja grillaa minuutti. Käännä sen jälkeen pihvit 45 astetta ja grillaa vielä minuutti.
Käännä pihvit ja toista. Hieman pihvin paksuudesta ja halutusta kypsyysasteesta riippuen pidennä tai lyhennä grillausaikaa.

Reseptin löydät kokonaisuudessaan ensi vuonna ilmestyvästä grillikirjasta.

www.gastoria.fi

www.grillikauppa.com

The post Big Green Eggin sytytys appeared first on Sweet Food O´Mine.