Tänään vietetään Venetsialaisia, ja se on aina ollut merkki siitä, että kesä on kääntymässä kohti loppuaan. Veneliikenne hiljenee, mökkinaapurit alkavat harventua, ja kylä palaa vähitellen omaan hiljaiseen rytmiinsä. Vaikka tämä kylä on hiljainen ympäri vuoden, kesä tuo mukanaan tietynlaista eloa. Sitä saattaa jopa nähdä muutaman auton tiellä tai veneen merellä. Mutta heti syksyn saapuessa alkaa yli puolivuotinen hiljaisuus, jossa ainoastaan luonnon äänet rikkovat täydellisen rauhan.

Pimeä vuodenaika tuntuu täällä erityisen syvältä. Valon puute korostaa yksinäisyyttä ja etäisyyttä muuhun maailmaan. Kun ei ole naapureita, katuvaloja tai muita ihmisiä lähettyvillä, pimeys on kuin musta peitto, joka kietoutuu ympärille. Viime vuosina olen alkanut yhä enemmän kaivata sitä tunnetta, että ympärillä olis ehkä hiukan enemmän elämää. Matka lähimpään isoon kaupunkiin vie helposti pari tuntia (sinne ja takaisin), ja vaikka kesät tuovat lohtua pitkän talven keskelle, on käynyt yhä ilmeisemmäksi, kuinka kaukana tämä paikka on kaikesta.

Kesä on aina ollut se aika, jolloin tämän etäisyyden unohtaa. Pitkät päivät, aurinko ja lämpö täyttävät mielen ilolla ja energialla. Kesä kompensoi talven pimeyden, mutta juuri elokuun loppupuolella, kun päivät alkavat lyhentyä, nämä ajatukset palaavat mieleen.

Kesän aikana saan hetken hengähtää, mutta kun syksy tulee, huomaan aina miettiväni samoja asioita. Mutta toistaiseksi nautin vielä tästä kesän viimeisestä ajasta, ennen kuin talven pimeys ja hiljaisuus ottaa vallan. Venetsialaiset muistuttavat minua siitä, että vaikka kesä on lyhyt, sen muistot kantavat läpi pitkän ja pimeän talven.

SYKSY ON JO OVELLA: 

Koristele koti kurpitsoilla

The post Jäähyväiset kesälle: ajatuksia elokuun lopulla appeared first on Sweet Food O´Mine.

Nyt on antoisaa aikaa käyskennellä puutarhassa ja kerätä satoa. Tillit, perunat, maissit ja sipulit päätyivät tähän kermaiseen ja mausteiseen maissimuhennokseen. Maku on kuin tehty näihin syyskuun ensimmäisille päiville. Lohduttava ja niin tyydyttävä ruoka hiukan kylmeneviin päiviin.

Ruokaisa ja täyttävä lohi-maissimuhennos on ruokalaji valmis nautittavaksi sellaisenaan, ilman lisukkeita.

Lohi-maissimuhennos

4-6:lle

Tarvitset
1/2 pkt pekonia ( n. 90 g)
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi, murskattuna
n. 4 dl uuden sadon perunoita
1/2 tl savupaprikaa
1/4 tl cayannepippuria
200 g maissinjyviä
400 g valmista hummerikeittoa
100 g Creme Bonjour chili tuorejuustoa
n. 250 g hyvin savustettua lohta
1 dl kuohukermaa
mustapippuria myllystä
(suolaa tarvittaessa)

Päälle koristeeksi
Tilliä

Valmistus
Aloita viipaloimalla pekoni pienemmiksi paloiksi.
Silppua sipuli ja murskaa valkosipulinkynsi.
Pese perunat huolellisesti ja kuori tarvittaessa. Pilko tarvittaessa pienemmiksi paloiksi.
Nosta pekoni kylmään pannuun. Ruskista pekoni. Lisää pannulle sipulisilppu ja kuullota. Lisää loppuvaiheessa valkosipulinkynsi ja kuullota vielä noin minuutti.
Lisää perunat, maissinjyvät ja hummerikeitto sekä mausteet. Anna kiehua n. 15 minuuttia. Ota puolet keitoksesta ja aja hienoksi sauvasekoittimella (halutessasi hienon ja sileän koostumuksen. Tämä ei ole pakollista.) Lisää takaisin pannuun.
Lisää pannuun Creme Bonjour chili tuorejuusto sekä kerma. Sekoittele, kunnes Creme Bonjour tuorejuusto on sulanut joukkoon. Lisää paloiksi riivityt savulohen palat. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. Koristele annokset tillillä.

Resepti on julkaistu sivuillamme ensimmäisen kerran 08/2015 yhteistyössä Creme Bonjourin ja Blogiringin kanssa.

TallennaTallenna

TallennaTallennaTallennaTallenna

The post Lohi-maissimuhennos appeared first on Sweet Food O´Mine.